Treeniä, koulutusta & WT-koe

Perjantaina otin aika rauhallisesti, jotta jalkani sais huilia. Muutoin koirat saivat pitää vapaapäivän, mutta sen verran tein, että kävin Lucan kanssa vähän kävelemässä tuolla kentällä. Otettiin pikkupätkä hihnakävelyä/seuraamista. Ihan hyvin se menee, mitä nyt välillä pomppii.

Tein sille ekan kerran pihalle 3 pallon haun tuohon etupihan nurmikolle. Meni loistavasti, ainoastaan siitä alan kohta olla huolissani, kun palauttaa hyvin, sitten alkaa pyöriä siinä ympärillä, käväisee kauempana ja tulee takas. En tiä kauanko tätä jatkuis, mutta oon jossain vaihees napannut aina sen kiinni ja sitten silitellyt sitä.

Lauantaina oli aika kiirus päivä. Menin Millan kanssa aamulla WT-koulutukseen, joka kesti koko aamupäivän. Kovin paljoa ei ehditty tehdä, mutta aika tehokasta treeniä oli kuitenkin. Lähinnä treenattiin linjaa+linjaa&häiriötä. Eli eka tehtiin semmoseen kumpareeseen palloilla lähihaku. Ihan ok. Sen jälkeen vietiin koirien kans kumpareen taakse damit, ja lähetyspaikka sama kuin äskeiseen lähihakuun. Nyt ideana oli saada koira tuon kumpareen yli sinne taakse. Tämäkin tais mennä vielä ihan ok. Tän jälkeen otettiin niin, että vietiin damit sinne taakse, ja pallot siihen kumpareeseen. Ideana oli ottaa pallo eka pois ja sen jälkeen sinne taa. Nyt tais olla jo vaikeaa saada Milla pysähtymään kumpareeseen, enkä tainnut ekalla kerralla saadakaan. Vein damin uusiksi, näytin pallon, ja uusiksi koko juttu. Ihan ok. Nyt lisättiin häiriötä mukaan. Damit edelleen takana, ja vasemmalle tuli markkeerausheitto, joka heitettiin ja katottiin eka, sen jälkeen käännyttiin linjan suuntaan, ennen kääntöä/heti heiton jälkeen sanoin ei, jolloin Milla tiesi, ettei sitä haeta vielä. Linja taakse, kumpareen kohdalla/vähän sitä ennen vahvistuskäsky eteen. Luovutus ja sitten heittodami pois eteenkäskyllä. Tuli puhetta siitä, millä käskyllä tuo otetaan, ja ohjeeksi saatiin, että jos heitetään ja saa heti hakea, käsky hae, mutta jos välissä tapahtuu jotain, esim. nyt se linja, on käsky eteen. Lisäksi otettiin tiellä vielä vasemman ja oikean käden käyttöä eteen-lähetyksessä (siis taaksepäin) ja samalla sitä, että jos koira on mennyt liian pitkälle, miten sen saa ettimään edestä lähihakupiipillä. Tuo meni ihan hyvin. Totesin kuitenkin taas, että pillikuuliaisuus on kadonnut ihan jonnekin. Huono homma.

Milla kotia, ja jätettiin koirat kotiin yksin muutamaksi tunniksi. Oli Suvin valmistujaispippalot. Jotain ne oli täällä taas häärännyt, kaikki läähätti ja oli kuumissaan. Kait ne sitten oli huutanut täällä vaikka kuinka. Vietiin niitä sitten vielä uimaan. Heittelin Millalle palloja aika paljon, ja tuli sitten vasta mieleen, että tulikohan heiteltyä liikaa. Tarkoitus oli ottaa sen kanssa samalla maalla pillipysäytyksiä, mutta unohdin. Ronjakin uiskenteli aina Millan perässä pallolle, ja saipa sekin muutaman kerran noutaa pallon. Lucakin uskalsi pienen matka uiskennella hakemaan palloa. Aina kun se otti palloa suuhunsa, se "upotti" samalla päänsä. Mutta eipä se oikein tuosta piitannut. Eiköhän se tästä saada ihan hyvin uimaan vielä.

Sunnuntaina oli Millan kanssa vuorossa WT-koe. Eipä mennyt häävisti. Mokasin itte ekan rastin aika pahasti, kun en markkeerannut heittoja. Miten sitten ohjaan ja autan koiraa, kun en itte tiedä missä damit on? Kyllä otti päähän ja ottaa vieläkin.

Eli osallistujat jaettiin kahtia, toiselle tuomarille meni alokasluokkalaiset ja toiselle avo-/voiluokkalaiset. Kummallakin tuomarilla oli kaksi rastia ja sitten vaihdettiin. Eka rasti meillä oli kakkosmarkkeeraus semmoseen alkavaan koivikkoon, missä oli siellä täällä isompia koivuja ja pajupusikoita. Yritin huolehtia vain siitä, että Milla näkee heitot, enkä sitten hoksannut itte kattoa ollenkaan. Eka heitto tuli oikealle, ja se oli tosi lyhyt. Milla varmaan näki vilahduksen vain damista, mutta ilmeisesti se oli tarkoituskin. Toinen heitto olikin sitten korkea ja kauemmas. Itte sai päättää järjestyksen. Milla lähti viimeksi heitetylle eka, mutta markkeeras heiton liian lyhyeksi. No, välillä se jo kävi siellä toisellakin heitolla päin, tai se tais olla jo aika lopussa, kun sitten meidän rasti loppui tuohon. Milla oli aika lähellä ekaa damia käynyt, ja jos olisin tienny missä on, olisin voinu saada sen ohjattua sinne. Mutta ei kun ei. Ei kuiteskaan ollu kovin motivaatiota enää tuon jälkeen.

Toinen rasti oli kans aika vaikea. Siinä oli semmonen lähihakualue, johon eka ammuttiin pari laukausta damipyssyllä, samalla heitettiin 2 tai 3 damia. Tuolta oli tarkoitus hakea ensin 1 dami. Sitten meille oli laitettu pellolle, keskelle ei mitään, koivunrisu pystyyn, ja siellä maassa muutama dami. Kulma tuohon lähihakuun hyä jos 45 astetta. Eli seuraavaksi olis pitänyt saada koira ohjattua tuonne risulle ja sieltä dami ylös. Ja vielä viimeiseksi tuolta lähihakualueelta 1 dami pois. Tässä meillä olis viimeistään tyssännyt. Mutta tuossakin yritin saada sitä joo/ei-juttua, mutta ei oikein tehonnut. Oli tosi vaikea saada Millaa kääntämään edes katsetta pois tuosta lähihausta. Mutta siinä olis voinut lähettää koira ihan reilusti 90 asteen kulmassa pois tuosta lähihausta, se olis kuitenkin vetänyt. Eli jos olis saanut korian tarpeeksi kauas, olis se saattanut saada hajun. No, se siitä. Täytynee ottaa tommonenkin suunnitelmiin.

Kolmas rasti oli semmonen, mitä eilen treenattiin, takadami tosin lyhyemmällä matkalla. Lisäksi oli muiden luokkien damienhajuja häiriönä. Kumpareen taa tuli markkeerausheitto, joka otettiin eka pois. 30 m tuosta kumpareesta oli ohjausdami, johon koiraa ei olisi saanut päästää. Mulla oli hyvä suunnitelma, että annan lähihakupillityksen kumpareella, mutta olin ihan liian myöhässä pillitykseni kans, ja Milla pääsi ojan yli ja siellä liian pitkälle, joten haki sitten sen ohjausdamin. Kolmas 0 kasassa. Otin sitten tavoitteeksi saada joka rastilta 0, ei täyttynyt.

Viimeinen rasti oli ihan vain 1-markkeeraus sellaiseen "rakoon", joka oli pusikon keskellä ja siinä meni semmonen 3 metriä leveä ojakin, ja heitto tuli sen ojan taa. Tämä meni tosi hienosti, itte taas vaan tein turhaa pillitystä. Koiralla oli varmaan dami jo suussa, kun annoin lähihakupillitystä. Eli tästä me nyt sitten saatiin pisteitä, peräti 19! Niinpä. Miten voi sitten mokata jonkun kakkosen???? Tai no, ihan helposti, kun niitä otettu nyt ehkä 2 kertaa.

Mutta en tiä miksi mä nyt otin itte niin kierroksia esim. seuraamisesta, kun Milla suht hyvin seuras. En tiä, ehkä se on se yleisön paine, kun tietää, että iso joukko on kattomas. Mut ihan maassa oon taas...

Kotona tein takapihalle Lucalle paukkunoutoja pallolla. Kyllä se innostui aika kovin. Olin itte tuossa ovella ja nappasin sen aina kiinni. Yksi heitto meni tosi vaikeaan paikkaan, nimittäin tuohon kaivon reunalla oleviin pitkiin heiniin. Hyvin käytti nenäänsä kuitenkin. Viimeisen luovutuksen otin sitten niin, että istuin tuossa kynnyksellä, silloin tuli ihan syliin. Eli ehkä mä sitten vielä oon kyykyssä tai istun kun Luca palauttaa.

Tokostelua

Käytiin päivällä koko konkkaronkka uimiksen kentällä ottamassa vähän tokoa, S&W olivat mukana.

Milla teki omat juttunsa eka vuorotellen Wiiman kanssa. Eli aloitin ruudulla. Suunnittelin niin, että kun huudan seis-käskyn, heitän pallon joka tapauksessa, pysähtyi Milla tai ei. Jos tuo saisi aikaan sen, että se pysähtyisi nopeammin. Merkille hyvin, ja ruutuun tosi hyvin. Eikä edes palloa olisi tarvinnut heittää, oli hieno pysähdys. Heitin pallon kuitenkin palkaksi. Tämän jälkeen laitoin Millan makaamaan ruutuun, ja otin sen kävelyosuuden Sirpan liikkuroidessa. No, eihän Milla tiettykään nyt mihinkään sieltä hievahtanut, vaan pysyi hyvin makaamassa. Kävin sitten aina palkkaamassa, kun ei lähtenyt. Ihan Millan vuoron lopuksi otin vielä ruutuunmenon. Ihan ok, paikka ruudussa olisi saanut olla "syvempi" ja pallo palkaksi.

Toinen mun suunnittelema juttu oli luoksetulo ja siinä pysähtymisen nopeuttaminen. Aloitin tämän seisomisella, koska se on parempi kuin pysähtyminen maahan. Lyhyellä matkalla, ja se uusi juttu, namirasia siellä takana. Eka otin käsi+käsky, hyvä pysähdys, tokalla pelkkä käsky kun haluan jättää sen käden pois, ihan ok, valui vähän, ja kolmas kerta taas molemmat. Tämä oli paras. Pysähtymistä maahan en ottanut vielä, koska "opetan" Millan nyt ensin tuolle namirasialle.

Mun täytyy kyllä jossain vaiheessa kokeilla tuota siihen seuraamiseenkin...

Kolmas juttu oli se tunnari. Halusin nähdä ennen kaikkea sen, jääkö Milla natustelemaan sitä kapulaa. Ei jäänyt, ihan hyvä muutoin, mutta mun vieressä kapula tippui siltä, korjasi luultavasti asentoa ja siinä tippui. Tuli mieleen, ottaakohan sillä kipeää siihen, mistä se hammas on poistettu, meneekö kapula just siihen kohtaan?

Lopuksi otettiin vielä ryhmänä istuminen, käytiin palkkaamassa aika useasti, mutta hyvin meni.

Ronja ei tokoillut kovinkaan paljon. Otin sille oikeastaan vain kaikkia uusia juttuja. Ekaksi otin sille merkkiä. Nami taakse, merkille lähetys, naksautus ja kehu. Se ei meinannut käsittää, että nami on vain takana, eikä merkin alla : ) Tätä otettiin muutama kerta. Intoa ainakin riitti, meinas lähteä merkille jo ennen kuin ehdin viereen.

Tokana otin sille läheltä ruutua. Lähetin ruutuun, seis ja nami sinne. Aluksi meni hyvin, sitten alkoi pysähtyä kesken, vaikkei matka ollut kuin jotain viitisen metriä. Viimeisen kerran otin aika läheltä, jotta onnistui.

Koitin kerran nakata puukapulan, joka oli ohjatun noudon kapula. En uskaltanut heittää kapulaa kovin kauas, jottei olisi hajonnut. Hyvin haki, Ronjamaiseen tapaan tiputti viereen, mutta nosti, kun sanoin uusiksi hae, ja sitten sain käteen. Hienoa. Ehkä tuosta tiputtelustakin tuolla vois päästä eroon.

Vipana otin varmaan max. 20 sekunnin paikalla makuun. Pysyi hienosti.

Lucakin kokeili jotain. Se oli tosin käynyt Markon kanssa kävelemässä sillä aikaa kun tein Millan kans. Oli kuulemma ollut niin paljon haisteltavaa, kun uusi paikka. Ja fasaani oli lähtenyt lentoon ihan edestä, Luca oli kait säikähtänyt/jähmettynyt. Ja koirakin oli tullut vastaan. Ihan ok kai oli ohitus mennyt, Marko oli yrittänyt kiinnittää huomion itteensä ja namiin. Pikkuisen oli kait pitänyt kuikuilla toista koiraa.

Luca otti jotain 5 metrin seuraamisen ilman käskyä, eli vain namin perässä. Ihan ok. Pari kolme kertaa perusasentoa. Sirpa sanoi, että asento oli ehkä hieman liian takana, oon itte kyllä useimmista perusasennoista samaa mieltä. Ehkä yksi oikeassa kohdassa. Maahanmenoa namin kanssa ilman käskyä, ok. Istuminen käskyllä, hyvä. Ehkä vähän hidasta kun koira pomppii aina välillä ;) Ja parit vauhtiluoksetulot otettiin, kun se ei osaa vielä paikallaoloa. Hieno vauhti!

Nyt kaikki koirat lepäävät hyvin menneiden treenien jälkeen. Meinasin mennä Lucan kanssa nyt illalla vielä taipparikurssille kattomaan, mutta en menekään, kun tuli yllättäen ittelle saikkua. Ja koko ens viikko. Pitäis vain olla rauhassa ja lepuuttaa jalkaa, diagnoosina akillesjänteen nivelpussin tulehdus tai vastaava. Eli tais Millallekin tulla väkisinkin pienehkö treenitauko - tai sitten ei. Katsotaan, miten jalka edistyy.

Tokokurssilla

Eilen oli Millan tokokurssin toiseksi viimeinen kerta ja tehtiin kaikki liikkeet, paitsi istuminen, kokeenomaisesti. Tai no, niin kokeenomaisesti kun nyt nuo liikkeet pystyi tehdä, eli paremminkin olis voinu mennä.

Kouluttaja oli laittanut kehänauhat ja kaikki, vaikka oli niin kova tuuli, ettei ne oikein hyvin paikoillaan pysyneet. Mutta eipä olla taidettu noin kovassa tuulessa aikaisemmin treenatakkaan. Saatiin numerolaput ja kaikki. "Lappu" oli semmonen, mitä hiihtokilpailuissa on, mikä puetaan päälle. Millassa tapahtui jokin muutos, kun se huomas, että sain numerolapun. En oikein osaa sanoa mikä muutos se oli, mutta kuitenkin ihan selvä. Itteä ei jännittänyt ollenkaan, joten siitä ei voi olla kiinni. Ehkä se jännittyi/jäykistyi tai jotain. En oikein tiä lähtikö tämä muutos Millasta sitten seuraamisen jälkeen, etenkin kun näki, että palkkaan namilla. Tai ennen kaikkea yritin saada sitä mukaan.

Aloitettiin paikallamakuulla. Kehässä oli taas sitä tavanomaista maan haistelua. Kielsin tällä kertaa, auttoi aina hetkeksi. Vasta tokalla (taas) maahan, hyvin pysyi, nousi hyvin istumaan.

Seuraaminen oli aivan karmeaa. Haisteli maata, välissä oli ainakin metri väliä ja muutenkin oli väljää. Koko seuraaminen kyllä hajosi ekoista askelista lähtien. Otin sitten namia välillä taskusta ja sillä yritin oikeaa paikkaa yms. Sen jälkeen meni hetken hyvin, ja taas levahti. En tiä johtuisko siitä, että oon sillä namilla seurauttanut oikean paikan toivossa nyt paljon. Vai onko kyllästymistä? Otin tuon jälkeen muutamia askeleita seuraamista ilman namia, nyt oli tosi tiivistä ja hyvää. Tiedä sitten mikä tuo varsinainen seuraaminen oikein oli. Aion kokeilla namirasiaa tässäkin asiassa. Kunhan sais Millan vain ymmärtämään, että jos tekee hyvin, palkka on iso.

Idioottirinkin hyvä, kuulemma istuminen oli ollut hidas, maahanmeno oli hitaanpuoleinen, mutta entiseen verrattuna mielestäni parempi.

Luoksetulo, ekalla maahan, jee. Hyvä vauhti, käytin sekä kättä että käskyä seisomisessa, pysähtyi aika ok, oli kuulemma tullut vähän eteenpäin. Maahanmenossa tuli aika paljon eteenpäin ennen pysähdystä. Tuossakin kokeilen namirasiaa, itse asiassa jo tänään.

Ruutu, vauhdilla merkille ja tosi vauhdilla ruutuun. Ei pysähtynyt seis-käskystä, vaikka mielestäni olin ajoissa asialla. Tiedä sitten olinko. Pysähtyi ruudun ulkopuolelle. Olin hiljaa, korjasi itse hyvään kohtaan ruudussa, uusi seis-käsky, maahan ja meni hienosti maahan. Mutta hittolainen, ennakoi taas liikkurin käskystä sivulletulon. Vein sen takaisin ruutuun, kävelin, liikkuri sanoi käsky, ei lähtenyt, kävelin melkein lähtöpaikkaan asti, kutsuin. Ehkä olis pitänyt jättää kutsumatta kun ennakoi muutenkin...

Ohjattu nouto. Merkki ihan hyvin, otettiin meidän vaikeampi suunta, eli vasen. Kehänauhan päällä oleva merkki oli kaatunut ja siitä näkyi valkoinen neliönmuotoinen pohja. Milla meni sen luo, kun olis pitäny hakea kapula. Ruoho oli pitkää, mutta mielestäni kapulat näkyi ihan hyvin. Matkalla näki kapulan, kaarsi ja toi sen.

Hyppynouto loistava. Viime hetkellä muistin itte, että pitää heittää laipasta.

Tunnari. Murheenkryyni tällä hetkellä. Kauheaa sähellystä siinä kun mun piti kääntyä. Milla kääntyi mukana, en halua että se kääntyy. En kylläkään sanonut mitään käskyä sille, kait. Ellen sitten sanonut odota. Jos en sanonut, sitten ei ole mikään ihme, että kääntyi mukana. No hyvin kapuloille, otti oman, tiputti, haisteli muita, otti oman, tiputti, haisteli muita, otti oman ja kyyristyi (etupää alhalla) järsimään sitä kapulaa siellä muiden luona!!!! Mitä tämä nyt sitten on??? Kun huikkasin hei aika tiukasti, tuli kyllä ja sain kapulan käteen.

Kaukot, hyvin maahan, eka vaihto maasta seisomaan, nousi vain istumaan. Tokalla seisoi. Muutoin hyvin, mutta viimeiset vaihdot ennakoi istumasta maahan ihan itekseen ja sitten vielä kun palasin sivulle, nousi ittekseen istumaan. Täytynee sekoittaa noita vaihtoja aika lailla, esim. seiso-istu-seiso-maahan tms.

Eniten oon nyt huolissani tuosta seuraamisen hajoamisesta ja tunnarista. Mutta katotaan miten tänään tunnari menee. Ja ruutua, tai siis sitä pysähdystä aion kokeilla niin, että huikkaan seis, ja heti kun vähänkin kattoo, lentää pallo palkaksi. Ja sivulletulon ennakointia pitää ottaa niin, että joku on liikkuri ja sanoo käsky, ja meenkin palkkaamaan Millan, jos pysyy ruudussa.

Mä en oikein tosiaan tiedä, onko se kyllästynyt koko tokoon, ittellä kyllä vielä olis virtaa treenata. Mä tiedän kyllä, että se katoaa tässä jossain vaiheessa.

Mä oon kyllä aika huonolla tuulella nyt, ja voi olla, että vielä huonommalle tuun. Pitänee miettiä kannattaako sitten treenatakkaan tänään...

Vesitreeniä

Tänään oli vuorossa Millalla vesitreeniä ja aloitettiin tavallaan linja alusta, pitkällä matkalla tosin. Eli katottiin rannassa kun Marko käveli heittopaikalle. Ja kun se pääsi sinne, Marko kvaakkui ja heitti damin ja mä laitoin Millan siitä eteen-käskyllä hakemaan. Aivan loistava. Annoin Millan vetää henkeä muutaman minuutin ja sitten otin uusiksi. Koitettiin niin (vähän piti poiketa suunnitelmasta :S ) että väliajalla Marko nousi seisomaan, liikkui ja muuta semmosta niin, että Milla näki sen. Sitten kyykistyi rantaan pienen männyn taa ja kvaakkui ja heitti damin. Milla lähti tosi hyvin, vaikkei Markoa näkynytkään. Kun Milla oli uinut jonkin matkaa, Marko nousi seisomaan, tavallaan maamerkiksi Millalle, jotta sen olisi helpompi suunnistaa damille. Tästä oli ihan hyötyäkin, koska Milla kaarsi vasemmalle aika paljon, ja tällä Markon liikkumisella sai oikean suunnan. Tarkoituksena oli ottaa siis vain pitkää suoraa. Tämäkin ihan ok. Enempää ei vedessä sitten otettukaan, koska matkaa noistakin kertyi ainakin 400 metriä yhteensä.

Ensi kerralla tuolla samalla paikalla olisi tarkoitus ottaa samanlainen alku, eli Marko heittää niin, että Milla hakee, ja kun se palauttaa, tulee heitto ja tavallaan sokko vaikka onkin tuttu paikka.

Otettiin vielä maalla pitkää linjaa just tuolla eo. tavalla. Eli eka heitto, eteen-käskyllä pois. Sitten Millan palauttaessa, heitto, eteen-käskyllä pois. Kolmas kerta oli tyhjään, tarkoituksena pysäyttää Milla kaukana. Olin itte aluksi epävarma millä käskyllä laitan, ja käskystäkin tuli siten epävarma. Milla lähti, muttei mennyt kovin kauas, eli mun käskyn pitää olla tosi varman oloinen. Laitoin uusiksi, ja kiinnitin huomion käskyyn. Nyt ok, vauhtia paljon, pysähtyi hienosti. Kävelin itte perässä, jotta pilli kuuluisi. Ei ollut kuulunut missään, kovin hyvin. Pysähdyksestä vapautus ja heitto oikealle. Lopuksi vielä yksi pitkä suora linja, hienosti. Erittäin tyytyväinen oon tän päivän treeneihin.

Löysin muuten Millasta pari punkkia, jotka oli tulleet mitä ilmeisemmin siellä Närpiössä. Sain hyvin pois, toivottavasti jäljet paranee hyvin ja toivon mukaan ei löydy lisää.

Ronjalla on ollut aika tylsää, mitään kivaa ei olla tehty. Se on vain riehunut kersan kanssa.

Eilen oli Lucan varvaskontrolli, ja röntgenkuvaus. Murtumakohdat parantunut hyvin, yhdessä murtumakohdassa oli paksuuntumaa, ei pitäisi vaivata koiraa. Kasvulinjan murtuma on nyt saanut sen aikaan, että se varvas on vähän lyhyempi, ja tuosta kait johtuu se, että jalka menee vinoon vielä vähän. Vinous kait katoaa ajan myötä, kun oppii käyttämään varvastaan. Koko ajan on kuiteski parantunut. Ja nyt saadaan liikkua ihan normaalisti, metsässäkin, jos vain suinkin uskallan sinne mennä käärmeiden takia. Niitä melkein vilisee...

Eilen oli myös Lucan pentukoulun "vanhempainilta" ja sen pentukoulu alkaa maanantaina. Saa nähdä mitä siitä tulee, mutta hyvä kun pääsee tuollaiseen, kun sillä on tuota energiaa aika tavalla. Pitäis vain ittekki nyt harjoitella ja tehdä jotain sen kanssa, kun kerran saa.

Ronjalle täytyis keksiä kans jotain kivaa, meinasin lähteä nyt lenkille sen kans, mutta oon ihan poikki, kun olin ratsastamassa ja oli vähän nihkeä heppa.

Nomekoe

Kauden ensimmäinen nome-b-koe tuli korkattua Millan kanssa ihan hyvällä tuloksella. Tosin lähdin sillä mielellä tuonne kokeeseen aamulla, että p***t sieltä mitään tulosta tule, turhaan lähteä ajamaan. Lähdin kuitenkin hakemaan kokemusta, ja sitä, josko en jännittäisi kokeessa sitten niin paljon. No, en jännittänyt, kun mitään en odottanut. Ja kilpakumppanit yhtä lukuunottamatta oli jo järjestään FI KVA, ainakin suurinpiirtein. En tiä sitten miten paljon eilinen tokokoe vaikutti asiaan, mutta ainakin Milla nukkui koko automatkan ja keräsi voimia, ja tuo yhdessä sen kanssa, etten jännittänyt, sai meille aikaan ihan ok kokeen.

Olin ihan ajoissa koepaikalla, kävin ilmoittautumassa ja katselin avoimen luokan koirakot loppuun. Koepaikalle autolta oli ainakin (tai ainakin tuntui siltä) kilometrin kävely, joten lähdin ajoissa hakemaan Millaa autolta. Me oltiin keskimmäisessä parissa jälkimmäisenä koirakkona. Milla kiskoi vähän mennessä, yritin saada sen tekemään asioitaan, ettei kesken töiden tee. En enää muista onnistuinko. Ainakin vaihdoin lyhyen hihnan, jolloin sen oli sitten seurattava mua. Odotuspaikalle päästyä eka parikin odotteli vielä. Niinpä me sitten Millan kanssa istuskeltiin mättäällä ja nautittiin hyvästä ilmasta.

On se vaan jännä, kun koira on odotuspaikalla ihan rauhassa (pientä tutinaa huomattavissa), niin sitten kun huudetaan seuraava, se nostaa ne kierrokset yhtäkkiä ja seuraaminen ei enää niin hyvää ollutkaan. Matka odotuspaikalta koepaikallekin oli aika pitkä, joten tuossa sillä seuraamisella ei varsinaista merkitystä ollut. Kun saavuttiin tuomarin näköpiiriin, istutin Millan ja siitä sitten seurautin (ainakin yritin) tuomarin käteltäväksi. Mulla ei siis tässä vaiheessa ollut hajuakaan miten tehtävät menee, sen verran vain tiesin mitä pariltani kuulin. Ohjausta jännitin, ja sen tiesin oikeastaan jo etukäteen epäonnistuvan. Toivoin tietysti, että onnistuisi, mutta ne toiveet kyllä Milla alitti.

Tuomarin kättelyn jälkeen piti koirat seurauttaa vapaana semmoselle kivikkoiselle niemelle. Meille tuli suuremmalla numerolla 2-markkeeraus ensin, joka siis suoritettiin ekana. Matka ei ollut mikään pitkä, mutta maasto oli erilaista mihin on totuttu. Lokki heitettiin vasemmalle isohkon kiven taakse. Ja varis heitettiin kaislikkoon oikealle. Kummankaan putoamispaikkaa ei nähnyt, vain heiton. Milla haki lokin eka, kiipes suoraan kiven päältä. Luovutus käteen. Odotin hetken ennen kuin laitoin varikselle, ei oikein kattonut kunnolla oikeaan suuntaan, joten näytin kädellä. Lähti sinnepäin, mutta meni sittenkin sinne lokin heittopaikkaan, kiersi kiven ja sieltä sitten varikselle. Sen sain siivestä kiinni ennen kuin tippui. Sitten odoteltiin samassa paikassa kun parimme teki ohjauksen. Tämän jälkeen vaihdettiin paikkaa ja parimme teki markkeerauksen ekana.

Ohjaus tapahtui siis samalta niemenkärjeltä missä jo oltiin. Ranta oli kivikkoista, mutta sain Millan veteen. En oikein hyvin saanut sitä kattomaan oikeaan suuntaan ja otin jo välillä käden pois, kun näin että silmät kattoo ihan muualle. Meni hyvin sen muutaman metrin, sitten alkoi se haahuilu. Tarkoitus oli saada koira uimalla kalliolle, jossa oli lokki. Oli siis tavallaan semmonen ränni, mitä pitkin olisi pitänyt mennä. Rännin molemmin puolin oli kalliota, joille ei olisi saanut nousta. No, Milla tais mennä eka vasemmalle puolelle, sitten ui sen rännin poikki ja oikealle puolelle. Ei kuunnellut yhtään pilliä, ei edes sitä pysähtymispillitystä mitä harjoituksissa. Päätin, että kutsun sen takaisin, kun se jo lähtikin itte takaisinpäin. Ja tuomari kerkesi eka sanomaan jo, että ota pois. Ei kun ei. Eli Milla jumittui siihen kohtaan, mistä se ränni alkoi. Ei olla tuollaisia treenattu, kun täällä päin ei oikein tuollaisia hyviä ole. Tai sitten vain niin lyhyitä, mutta kait niilläkin vois jotain saada aikaan. Nyt siis tarkoituksena ottaa tuo vesiohjaus samalla tavalla työn alle kuin maalla. Tietystikään sekään ei nyt sitten toimi...

Ai niin, vapaana seuraamisessa Milla oli tyypillinen itsensä, edisti, nyki ja meni metrin pari edelle. Ei kyllä ehkä niin paljon kuin ennen, mutta silti. Ärsyttävää. Kun harjoituksissa on mennyt jo aika hyvin. Mutta jatketaan siis samalla tavalla kuin ennenkin, ehkä se tuottaa jossain vaiheessa tulosta.

Viimeisenä oli siis vuorohaku. Haku tapahtui niin, että pienempi numero aloitti, eli meidän pari haki eka. Sitten Milla sai hakea kaksi, pari kaksi ja Milla kaksi ja meniköhän sitten niin, että pari haki yhden, me yhden ja sitten vielä laitettiin pari hakemaan. Haku oli Millalla aivan loistavaa. Sehän on sen ominta aluettaan. Palautukset ja luovutukset hyviä, vain yksi varis tippui, ja sekin siinä kun Milla meni mun taakse. Tiputti variksen sinne, kävin sen sitten vain sieltä hakemassa ja annoin tuomarille. Mutta maltoin pysyä hiljaa kun Milla palautti, enkä kattonut sitä vaan kattoin vähän yli/ohi. Mun otot oli kyllä hätäisiä, mutta saipahan kaikki yhtä lukuunottamatta käteen. Oon niin tyytyväinen noihin. Ja tuomari kehui meidän tai siis Millan palautuksia ja luovutuksia. Kyllä kannatti kannattaa sitä varista.

Tässä tuomarin selostus
Haku: koira suorittaa loistavaa hakua
Ohjattavuus: ei ohjattavissa (ei yllätys)
Paikallistamiskyky: suorittaa tehtävän helposti
Riistan käsittely: moitteeton
Muut ominaisuudet, RL: tarkkaavainen, passityöskentely: rauhallinen
Yleisvaikutelma: nopea koira, joka suorittaa kokeen haku ja paikallistamistehtävän helposti. Puutteet ohjauksessa pudottaa palkintosijaa.
VOI2!!!!!! :)

Mä odotin meille kolmosta kun se yksi riista tippui ja seuraaminen oli semmosta hötkyilyä. Olin niin yllättynyt tuosta kakkosesta, ja se kyllä näkyi tulosten jaossa. Mä hihkuin aika lailla :) Muut varmaan ihmettelee, miten voin olla niin tyytyväinen kakkoseen, mutta mulle se on saavutus. Toisaalta tiedän Millan kyllä osaavan ainakin jotain. Yleensähän nuo paperit laitetaan johonkin järjestykseen, ja jos ei laiteta, jotkut tuomarit sanoo ettei ole missään tietyssä järjestyksessä. Nyt meidän paperi kuiteski luettiin viimeisenä... Nyt kun lukee uudestaan tuon yleisvaikutelman, harmittaa niin vietävästi tuo ohjaus...

Tulihan tokoiltua

Nimittäin tokokokeessa tänään. Eikä kyllä mitenkään kehuttavasti mennyt. Tuomari oli uusi meille, ihan mukava, mutta aika tiukanlainen, joten ei taida hänelle meillä Millan kanssa asiaa enää olla...

Mä en taas ymmärrä tuota koiraa ollenkaan. Osa meni ihan ok, osa ei, ja lisäksi tuli uusia ongelmia, ehkä. Tai sitten oli mielenilmaisua liiasta treenaamisesta. Liikkeet oli sekoitettu, mikä oli mielestäni mukavaa vaihtelua. Aluksi tehtiin toinen ryhmäliike, sitten jokainen teki yksittäin pari liikettä, sitten yksittäin muut liikkeet ja lopuksi toinen ryhmäliike. Liikkeiden järjestys siis: istuminen, idari, ruutu, seuraaminen, luoksetulo, ohjattu nouto, hyppynouto, tunnari, kaukot (ehkä jotenkin näin) ja paikalla makuu. Mä itte unohdin lopusta tuon ryhmäliikkeen kokonaan, ja koira oli jo autossa lepäämässä ja oli saanut kaikki herkutkin jo. Yhtäkkiä sitten, kun oli viimeinen koirakko suorittamassa jotain toiseksi viimeistä liikettä, Marko tuli kysymään, koska Milla tulee tekemään sen liikkeen. Hain Millan juosten autosta, en saanut ittelleni hyvää virettä aikaan. Itse asiassa mä en oikein tiedä keskityinkö noihin liikkeisiin ollenkaan, jännittänyt mua ei ainakaan, koska näin jo aikaisempien luokkien kohdalla, ettei pisteitä kerry meille kovinkaan paljon. Ja koepaikalle lähdinkin treenaamaan.

Paikalla istuminen: muistin sanoa jättäessäni koiran, että istu. Takaisin tullessa Milla istui, vaikka olin ihan varma, että makaa. Piste lähti siitä, että oli liikuttanut toista jalkaansa, eli 9.

Idari: seisominen hyvä, istumista ei jostain syystä tehnyt (mielestäni ihan ok käsky, ei kuulemma niin terävä kuin muulloin), maahanmeno ok, vaikkakin hidas. Seuruu koko ajan hyvä. 6.

Ruutu: en tiä kattoiko ruutuun, merkin ainakin näki. Ruudussa oli uudenvärinen nauha, mikä kyllä näkyi kauas. En kuitenkaan hermostunut siitä, ettei välttämättä kattonut ruutuun. Merkille hyvin, ja hyvin odotti käskyä. Ruutuun vauhdilla, mielestäni huusin seis-käskyn ajoissa, mutta luultavasti se oli liian myöhään kuitenkin. Ei pysähtynyt, meni yli takana olevalle tiiliskivelle, joka oli kehänauhan päällä. Ei ruutuun enää vaan juoksi mun luo. 0. Ruutu uusintana kokeen jälkeen, meni silloinkin takatiiliskivelle, nyt kuiteski ruutuun ja sinne makaamaan. Ennakoi liikkeellelähdön, taas, eli lähti liikkurin käskystä. Argh! Ja treeneissä malttaa odottaa.

Seuraaminen: kuulemma kävelin hitaan osuuden liian hitaasti. Ehkä niin, koska munkaan mielestä se ei ollut niin hyvää seuraamista kuin on ollut. Yllättävää kyllä, juoksuosuus oli paras. Muutoin en ole seuraamiseen tyytyväinen, mutta 8 saatiin.

Luoksetulo: Milla ei mennyt kuin vasta kolmannella käskyllä maahan! Ihan outoa. Onhan tuo maahanmeno välillä tökkinyt, mutta ei ikinä noin paljon! Oon aika neuvoton tuon kanssa. Tai siis kait mun pitäis ottaa iloisempia maahanmenoja ja vois olla hyvä vaihtaa käskyäkin, mutta jotenkin ei innosta alkaa opettaa sitä alusta. Seisomisessa näytin käsimerkin, ajattelin, että pysähtyy, ja saadaan edes 5 p, mutta ei, vähän vain hidasti. Sen sijaan maahanmenon pysähdys oli ehkä tähän asti hienoin. Outoa. Miten se tuohon sitten pysähtyi ja vielä maahan? 0 pistettä. Tulipa tässä mieleen, että täytyypä tuossakin kokeilla takapalkkana sitä namirasiaa. Nameja ja palloa oon käyttänyt, on vähän parantanut. "Läpijuoksua" ei ole tehnyt hetkeen. Mutta namirasia on tosiaan auttanut muissa, ehkä tässäkin.

Ohjattu nouto: merkille ihan hyvin, vähän hitaammin kuin ruudun merkille. Odotti hyvin, ja erittäin vauhdikkaasti oikealle kapulalle. Kapulasta taas laipasta kiinni, meni mun ohi, oli kuulemma korjannut kapulan asentoa, ja se sitten tippui, nosti itte ja toi vierelle. Ihan hyvä luovutus. Oli kuulemma alkanut kapulan pureskelun vasta aika lähellä mua. Onkohan tällä jotain yhteyttä variksen kanssa? Mä olin tyytyväinen jo siitä, että haki oikean kapulan. Pisteitä 5.

Hyppynouto: muistin heittää laipasta, heitto hyvä. Kuulemma ei olisi tarvinnut heittää niin kauas kuin heitin, mutta luultavasti olisin kuiteski heittänyt niin kauas, vaikka olisin asian tiennytkin. Muutoin koko liike hyvin, mutta taas kapulan kanssa mun ohi, ja katteli siellä takana Markoa. Tuli vierelle ja ihan hyvä luovutus, pisteitä 8,5.

Tunnari: Ei kääntynyt mun mukana täyskäännöstä, hyvä. Haisteli aika kauan kapuloita, musta tuntuikin etten ehtinyt kunnolla hajustaa kapulaa. Ja näytti jo siltä, että meinaa nostaa väärän. Se tästä olis vielä puuttunutkin. Toi kuitenkin oikean, mutta jäysti sitä taas, ja senkin kanssa meni mun ohi, ja jäi sitä sitten vinosti taakse pureksimaan. Otin sitten kapulan pois itte. En tiä veikö tuo pisteitä vai ei, muistaakseni liikkuri oli jo sanonut kiitos. Pisteitä 5. Mä en ymmärrä, mikä noiden kapuloiden kanssa tänään oli. Mä jo aloin epäillä, että Millalla on kurkku kipeä tai jotain, tai hampaissa jotain. Silloin kun oli jotain, se keksi kaikkia tämmösiä juttuja, joilla näytti, ettei ole kunnossa. Mutta damia silti kantoi ihan ok. Toisaalta se eilinen varishommelikin saattais liittyä tuohon suuhun/kurkkuun. En tiä. Nyt illalla on vaikuttanut ihan normaalilta, ehkä väsyneeltä vain.

Kaukot: Ei ekalla maahan. Eka vaihto maasta istumaan, ei tiettykään sitten voinut nousta ekalla istumaan, tokalla vasta. Muutoin meni vaihdot hyvin, eikä kuulemma liikkunutkaan paljon eteenpäin. Pisteitä 5,5.

Paikalla makuu: olin tyytyväinen, että me oltiin ekana, mutta ei auttanut mitenkään. Annoin kolme! maahanmeno-käskyä, ei mennyt, vaan jäi istumaan. Mahtoiko muuten osoittaa mieltään siitä, että ollaan otettu niin paljon istumista? Ja muistelin just, että koska on mahdettu ottaa sivulla maahanmeno. Enpä muista. No tuo liike oli tuolla jo 0. Mietin vain, että olisko kannattanut laittaa se tuosta käden avulla maahan. Jättäessä sanoin paikka-käskyn, joka on nyt sitten se paikallamakuun käsky. Oli sitten mennyt iteksseen maahan. Ja nousi siinä vaiheessa itekseen ylös istumaan kun olin koiran takana. Eli Milla oli kyllä ihan täysin sekaisin tuon liikkeen aikana. Mutta sitä en käsitä, miksi maahanmenot tökki taas näin kovin, kenttäkään ei ollut edes märkä, vaan ihan hyvä.

Yhteispistemäärä 146,5, ei tulosta. Mä alan pikkuhiljaa kyllästyä siihen, että ollaan aina viimeisiä ilman tulosta. Mutta silti kattelin koska olis seuraava sopiva koe. Se löytyi sitten kolmen viikon päästä. Toisaalta hyvä, toisaalta huono. Hyvä siksi, että ehtii treenata rauhassa eikä välttämättä joka päivä tarvi. Mutta huono taas sen kannalta, että sitten jännittää niin kovin paljon.

Huomenna olis nomekoe tuolla jossain. Lähden sinne sillä mielellä, että kiva ajaa sinne asti ja kattoa ekalla riistalla, että se ei ota sitä. Jos Milla tämän tekee, tiedän, että jotain taitaa olla vialla sen suussa/kurkussa. Ei kyllä saisi tuolla mmielellä lähteä, Milla aistii sen niin helposti musta. Lähdetään nyt vain harjoittelemaan koetilannetta tässäkin lajissa.

Kahden pallon haku

Tänään on ollut Millalla ansaittu vapaapäivä. Otin kuiteski n. 15 s istumisen, oikein hyvä. Ja näytin eilistä varista. Varis oli toiselta puolelta tosi huono ja "litkuinen". Eka Milla otti sen hyvin ja toi mulle hienosti. Tokalla kertaa se vain kattoi mua ilmeellä, onko tuo pakko ottaa, se on inhottava ja mä oon niin väsynyt. Heitin variksen vielä parempi puoli ylöspäin, ei ongelmaa. En tiä mikä tuo yksi oli... No, en aio nyt tuosta sen kummemmin hermostua, sitte vasta jos tuo toistuu.

Ronjallakin on ollut vapaata, tosin on leikkinyt Lucan kanssa aika paljon, kun Milla on levännyt.

Luca sen sijaan teki tuon kahden pallon haun sisällä. Toisen pallon laitoin tosi helppoon paikkaan, ja toisen laitoin vaatenaulakon alaosaan kenkien päälle. Eka, helpompi tuli tosi hienosti, eikä mitään kaarteluja pallo suussa, vaan suoraan mun luo. Oikein hyvä. Tokaa palloa Luca etti jonkin aikaa, tuli mun luo, istutin sen uudestaan ja annoin miettiä. Ja päästin uudestaan. Nyt löysi hienosti. Pientä miinusta vois antaa siitä, että tuo niiden sänky oli mun vieressä, ja Luca meni sinne pari kertaa sen jälkeen kun oli näyttänyt mulle pallot. Mutta tuli pienellä houkuttelulla sieltä pois. Sitten lopuksi heittelin tai siis vieritin pallon muutaman kerran, ja Luca harjoitteli malttia. Kun istui nätisti, sai hakea. Ainakin vielä se kyllä osaa nuo malttijutut tosi hienosti.

Vesiohjausta

Eilen oli se Millan tokokurssi. Aiheina kaukot ja seuraaminen. Ekaksi otettiin taas se paikalla olo. Muut otti paikallamakaamisen ja mä Millan kans sen istumisen. Muistin istu-käskyn. Kävin kerran palkkaamassa, aikaa en muista enkä hoksannut sitä laskea/kattoa kellosta. Tokalla kertaa olin piilossa muistaakseni 45 s ja sitten takas, kun alkoi pälyilemään ympärilleen. Mutta tyytyväinen oon, pysyi hyvin istumassa.

Kaukoissa keskityin siihen maasta seisomaan-osioon. Taas teki sen kerran, että nousi istumaan, ja sitten vasta tokalla käskyllä seisomaan. Mutta tän jälkeen teki heti seisomaannousut, tosin epävarman oloisesti, mutta kuiteski parani koko ajan. Kerran tein useamman vaihdon, hyvin pysyi paikoillaan. Muutaman kerran teki sen, kun heitin ne namit sinne taakse, laittoi siinä maahan. Kouluttaja sanoi, että oon voinut huomaamattani opettaa Millalle, että kädenheilautus tarkoittaa maahan, kun annan aika äkkiä tuon heiton jälkeen sen käskyn. Eli jatkossa täytyy odottaa hetken aikaa kauemman.

Seuraamisessa tein normaaliseuruuta namilla, ihan ok. Täyskäännöksissä keskityin siihen, ettei olisi niin väljä takapää/käännöksen loppuosa. Pari hyvää tuli. Juoksussa oli havaittavissa pari kertaa pientä edistystä, muutoin ok. Näköjään tuota sais vähintään joka toinen päivä ottaa pikkupätkän, jotta pysyis muistissa oikea kohta ja tiiviys. Mutta erittäin hyvä fiilis jäi tämän kurssikerran jälkeen.

Lopuksi otin tuolla (kun jäätiin yksin) pikkupätkän variksen kantamista. Ihan ok.

Päätin illalla, kun oli niin mukava mieli tokokurssin jälkeen, ettei tänään oteta tokoa ollenkaan. Jos jutut epäonnistuukin, jää kurja mieli koetta ajatellen. Toisaalta ei jännittäisi, jos olisi ottanut, ja jos olis epäonnistunut. No, joka tapauksessa en ottanut tänään mitään tokojuttuja varsinaisesti, pari luoksetulon pysäytystä seisomaan samalla kun mentiin tekemään vesiohjausta.

Aluksi otin nomeseuraamista muutaman metrin, ja sitten siitä vapautus. Milla ryntäsi jo rantaa kohti, otin pysäytyksen. Tosi hyvä!

Vesiohjaus tehtiin kaatiksella. Matkan meinasin pitkittäin, mutta otettiinkin poikittain, koska pitkittäin olis ollu ihan tosi hirmuinen matka. Ja tuo poikittainkin oli jo pitkä. Milla on ollu tuon jälkeen ihan uuvuksissa. Marko meni heittopaikkaan niin, ettei Milla tiennyt missä se on, ja siellä piiloon. Tarkoituksena oli laittaa Milla eteen-käskyllä uimaan, ja kun on uinut jonkin matkaa, tulis heitto. No se lähti ihan ok, mutta pian kääntyi vasemmalle, pillitin, kattoi kyllä, mutta ei totellut kovin hyvin. Tais kääntyä, mutta ei lähtenyt sitten eteen. Otin pois ja uusiksi. On taidettu aina ottaa vain noin lyhyitä.... Tokalla kertaa lähti jo kauemmas uimaan. Meillä oli käytössä ne radiopuhelimet, mutta ilmeisesti hätäilin puhumisen kans, kun ei ollu kuulemma kuulunut muuta kuin piippaus, eikä muka tiennyt mitä piti tehdä. No heittää tietty! Eli jos heitto olis tullu heti tuon piipin jälkeen, tehtävä olis voinu onnistua. Nyt heitto tuli myöhäs, eikä Milla edes nähnyt sitä. Otin pois. Ei hyvä, olis ollut niin tärkeää, että tuo olis onnistunut. Marko tuli esiin niin että Milla näki. Laitoin uusiksi, meni ihan ok, heitto ja Milla haki. En silti tyytyväinen.

Tokalla Marko vaihtoi paikkaa, ettei tulisi niin pitkä matka. Edelleen piilossa ja sama tarkoitus. Milla lähti ihan hyvin, vaikka vanha paikka vetikin. Marko heitti ekan, meni musta nähden oikealle, eikä eteen. Ihan väärä paikka. Heitto muutenkin epäonnistui, joten käskin sen heittää uuden. Ihan ok. Ai niin, tässä tais käydä semmonen outo juttu, että Milla lähti käskyllä, meni pari metriä tuli takas. Pelästyin, että sekin sai jonkin oudon jutun.

Kolmannella kerralla Marko vaihtoi vielä kerran paikkaa, ja nyt oli jo aika lyhyt matka, mutta silti pitkä. Edelleen piilossa. Milla kattoi nyt tosi hyvin käden osoittamaan suuntaan, vaikka edelleen veti tuo keskimmäinenkin paikka. Sanoin aika iloisesti ja painokkaasti sen joon. Lähti ok, ui hyvin. Käskin Markon heittää suht pian sen damin, jottei tuu sitä pyörimistä ja kääntymistä johonkin suuntaan. Tuo oli kaikista paras.

En ole tyytyväinen oikeastaan yhtään tähän treenikertaan, vaikka tuo viimeinen onnistui ihan hyvin. Olis ollut niiiiiiin tärkeää sen ensimmäisen onnistuminen sen takia, että Milla luottais mun tietävän missä se dami/riista on. Matkalla kotiin mietittiin suunnitelmaa vesiohjauksen treenaamiseen ja päädyttiin tällaiseen:

* aluksi motivoituja, eli heitto, jonka Milla näkee, eteen-käskyllä pois
* sitten heitto, jonka Milla näkee, ja kun palauttaa, samaan paikkaan heitto, joka sokolla pois
* kolmantena näitä "tyhjään" lähetyksiä, joissa heitto tulee vasta Millan uitua jonkin matkaa.

Eli tavallaan aloitetaan nämä samoin kuin mitä kevään aikana maaohjauksissa tehty. Vaikka toisaalta maalla ollaan tehty paljon motivoituja, joten keskitytään sitten kait siellä vedessäkin niihin enemmän.

Lopuksi otin variksen kantamista, luovuttamista ja pitämistä. Eka hyvin, kun varis oli jossain heinikos, mutta heti kun sanoin jotain, se tippui. Siis johtuuko tämä musta jotenkin? Mistä? Mun mielestä ei ainakaan mitään johtajuusjuttuja ole vialla. Sitten kun tuo tippui, se natusti sitä varista aika kauan, ennen kuin toi. Mulla ei meinannu hermo pitää ollenkaan, joten sanoin aika pian että en saa, jolloin toi ihan ok. Näitä tämmösiä tein muutaman, että varis oli maassa meidän välis ja Millan piti tuoda mulle. Ei tainnu oikein hyvin mennä. Sitten keksin semmosen, että Milla pitää jo varista suussa, jätän sen istumaan, ja kutsun luo. Eka kerta loistava! Ja hirmu kehut! Toka kerta ei ollut niin loistava, mutta ei tiputtanut. Eli näitä silloin tällöin. Aika paljon nyt kannatin varista ja vauhdista pari luovutusta. Nämä on aina hyviä. Ja ne onnistui myöskin, missä pysähdyttiin ja Milla istui. Ei tiputa, vaikka silitän kaulasta, eli vien käden variksen lähelle. Tällä kerralla tein pari pidempää istumispitämistä, ei ongelmia niissä. Katotaan, jos huomenna otan takapihalla tai jossain vielä jotain variksen kanssa. Muutoin Millalla olis huomenna vapaapäivä.

Luca ja Ronja kävi tänään purkkarilla kävelemässä. Ronja meni Markon kanssa ja mä tulin Lucan kanssa perässä. Kävelyyn tai oikeastaan jalan asentoon en nyt jaksanut niinkään kiinnittää huomiota. Matkalla tuli vastaan purkkarin yli menevä fasaanipari, jota jäätiin kattomaan. Oli eka kerta, kun Luca näki fasaaneja. Hölkkäävä lenkkeilijä oli taas vaihteeksi pelottava, jolle piti karvoja nostella. Samaten meidän yli tai siinä lähellä lentävä varis oli aika mörkö. Muutoin meni jo ihan hyvin, hienosti tuli välillä vieressä ja itte haki välillä kontaktia. Ronja tykkäs kauheasti, kun pääsi lenkille.

Grillattiin kaikki yhdessä. Luca oli puskassa tai tuolin jalassa kiinni. Aika pelottavaa, se jahtaa mötkyjä. Kiva, jos ottaa sen suuhunsa. Ronja ja Milla sai olla vapaana, kun ne osaavat käyttäytyä, eivätkä lähde siitä mihinkään.

Otin illalla vielä Lucan kanssa vähän damin luovutusta. Ei menny ihan niin hyvin kuin eilen se yksi kerta (en tainnu edes kirjoittaa siitä). Mutta se oli siis hyvä, Luca istui, piti hienosti ja erittäin hyvä luovutus. Nyt se suurimmaksi osaksi kiemurteli maassa dami suussaan... Ja heti kun likat tuli pissalenkiltä sisälle, dami ei kiinnostanut enää. Ehkä se olis ollutkin turhan paljon vaadittu.

Kakkosmarkkeeraus

Aamupäivällä oli vuorossa kakkosmarkkeeraus, sitä kun ei olla paljon talven aikana harjoiteltu. Paikkana oli sellainen heinäinen "pelto", jossa oli pajupusikoita ja koivuja siellä täällä. Sama, jossa oltiin viime viikolla.

Tällä kertaa oli kaksi heittäjää, ja kyllä se varmaan jotain asiaan vaikutti. Viime kerrasta viisastuneena otettiin kumpaankin paikkaan ensin ykköset. Ensin se vaikeampi, eli sinne ojan yli koivikkoon. Nyt niin loistava, vaikka heitosta näkyi osa sieltä täältä. Sitten oli se samainen isohko pajupusikko ja sinne taakse se heitto. Erinomainen. Tämän jälkeen päätin, että nyt on sitten heti kakkosmarkkeeraus. Heitot samassa järjestyksessä, ensin koivikkoon ja sitten pajupusikon taa. Annoin Millan itte päättää kumman hakee ensin, vaikka olin aika varma, että hakee sen suoran pajupusikon takaa. Mietin, että jos näin käy, unohtaako sen vaikeamman. Mutta ajattelin katsoa miten käy. Milla haki ekana sen suoran, pajupusikon takaa. Loistava palautus ja luovutus. Milla näytti siltä, että muistais missä se toinen on, joten en sitten mennyt kädellä näyttämään suuntaa. Muistihan se, ja hienosti muistikin. Suoraan sinne damille ja takaisin. Matka oli hieman lyhyempi, maksimissaan jotain 5 metriä tms. Siinä lähistöllä oli semmonen kohta, missä oli joitain puita, joissa saattoi olla nauloja. En uskaltanut laittaa kauempaa, ettei juokse noiden yli.

Vein Millan autoon hetkeksi huilimaan, oli aika lämmin keli. Olin jo aikaisemmin kattonut, että lähellä tuota peltoa oli semmonen toinen pelto, johon saa aika pitkän linjan. Päädyttiin siihen ratkaisuun, että jäädään Millan kanssa lähetyspaikalle katsomaan, kun Marko vei damin päähän. Matkalla oli sillan ylityskin :o , vähän yllätysmomenttia Millalle. Sanoin taas sen joo, ja ihan selvästi se on Millalle jokin merkki, että ok, tuolla se on. Laitoin Millan eteen, ja sillan kohdalla uuden vahvistuskäskyn. Mulle näytti siltä, että olis ihan pikkasen epäröinyt, mutta oli kuulemma kattellut vettä lammikossa, joka yllättäen löyty matkalta. Mutta linja oli hieno. Otin vielä kerran, vaikka onnistui hyvin. Erinomainen. Lammikon löytyminen oli tosiaan yllätys, aika hyvä treenipaikka. Tuota täytyy hyödyntää, kunhan pesimisaika on ohi. Siellä meinaan oli ainakin yksi lintu, näytti kai telkältä.

Milla näki pitkästä aikaa taas variksenkin. Sillä otin vähän kantamista ja luovuttamista. Edelleen se tekee sitä, että ihan mun lähellä tiputtaa sen linnun, ottaa suuhun ja luovuttaa mulle. Nyt mä en mielestäni ottanut mitään "paineita" siitä, että oli riista eikä dami. Sanoin "en saa", tällä oon saanut damitkin pysymään paremmin. Vaikka kuulemma koira voi ottaa tuon painostuksena, ehkä näin, mutta koitan kuitenkin. Lisäksi vois kokeilla, jos hermo pitää, sitä, että oon vain hiljaa ja katton, kun se tiputtaa, ainakin se nyt sitten otti variksen ja tuli luovuttamaan mulle ilmeellä, että mikä on, huomaatko että tein noin tai jotain. Tuota variksen kantoa ja luovutusta on vielä tänään tiedossa tokokurssin jälkeen, mikäli jäädään yksin Millan kanssa. Muut ei välttämättä ymmärrä tätä juttua, jos eivät yhtään tiedä mistä on kyse. Varis on kyllä huonokuntoinen, tais olla joku jonkun tapahtuman tutustumisvaris muutenkin, kun niin äkkiä meni huonoksi.

Ronja ja Lucakin näkivät takapihalla samaisen variksen. Luca käyttäytyi paremmin variksen kanssa kuin viimeksi. Tosin edelleen on aika kiihkeä sen kanssa, ainakin kun on huonokuntoinen. Ronja teki oman tyypillisen juttunsa, otti suuhun, meinas tuoda sisälle (yllättävää) ja tiputti siihen.

Täytyykin mennä ottamaan uusi varis sulamaan...

Vesitreenit

Tänään käytiin sitten siellä hiekkamontuilla ottamassa samat harjoitukset kuin lauantaina + lisäksi lopuksi koko sen "tien" pituinen maalinja. Kyllä oon tyytyväinen tämän päivän harjoituksiin, vaikka aamulla olin ihan maassa.

Ensiksi se ensimmäinen paikka. Siinä tehtiin siis sellainen tavallaan motivoitu linjaharjoitus. Meillä oli nyt samat matkat kuin lauantaina, eli aika pitkät. Eka Marko heitti (oli piilossa) veteen damin, tavallaan markkeerauksena. Milla haki sen eteen-käskyllä. Meni hienosti. Kun Milla palautti, Marko heitti samaan paikkaan damin, joka oli tarkoitus ottaa sokko-ohjauksena pois. Milla kattoi hyvin suunnan, käytin sitä joo-sanaa. Täytyy muistaa käyttää sitä tästä lähtien, koska näyttäis auttavan. Milla lähti oikeaan suuntaan, mutta ehkä n. kymmenen metrin päässä lähti liikaa vasemmalle. Pillitin pysäytyskäskyn, sen pitkän, Milla kattoi! Ohjasin vasemmalle, Milla lähti! Kun oli taas suoralla linjalla, pysäytyspillitys, Milla kattoi! Ja siitä sitten eteen, Milla lähti oikein!!! Siis niin tyytyväinen oon tähän. Vaikka tämä tapahtui aika lähellä rantaa, kyse oli kuiteski vedestä. Tämä onnistui hienosti loppuun. Halusin ottaa vielä kerran, mutta oikeastaan näin jälkikäteen ajatellen, olis pitäny jättää tuohon. Periaatteessa se viimeinenkin kerta onnistui, mutta Milla päätti mennä kaislikon kautta, koska siellä ei tarvinnut uida koko aikaa. Pähkäilin tähän syytä, mieleen tuli vain se, että se oli väsynyt, ja näin pääsi helpommalla.

Ronja sai uiskennella tässä ekassa paikassa, kun odotettiin Markoa meidän luo ja Milla sai huilata. Mentiin sitten sinne tokaan paikkaan, Milla sai vielä huilata sen aikaa, kun Marko meni heittopaikalle. Tässä tarkoituksena oli se, että laitan Millan "tyhjään" eteen-käskyllä, ja kun se oli uinut tietyn matkan, Marko heitti damin sen eteen. Loistavaa, meni niin hienosti. Milla lähti tosi hyvin suoraan, ja ui pitkälle ennen kuin alkoi näkyä epäröinnin merkkejä. Silloin sanoin Markolle, että heittää damin. Otin vielä toisen kerran, ja silloin uitin Millaa vielä vähän pidemmälle. Tässä alussa tapahtui semmonen, että Milla tais kattoa mua, mutta kuunteli hyvin (tai sitte tämä tapahtui ekassa paikassa, en enää muista). Lopetin tähän, koska Millalla on ollut aika rankkaa treenausta ja oli jo uinut aika paljon. Oon niin tyytyväinen. Jos jotain miinusta pitää ettiä, on ne seuraaminen ja luovutukset, joista osa tippui. Mutta laitan aika paljon noista sen piikkiin, että Ronja oli puussa lähellä kiinni ja haukkui melkein koko ajan. Ainakin uskoisin, että tuo kuumensi aika lailla.

Mentiin autolla sitten semmoselle pikkupikkulätäkölle, jossa Ronja sai lutrailla hetken ja hakea muutaman kerran palloa. Kyllä on niin mukava kattoa sitä, kun sillä on kivaa.

Kokeiltiin saada myös Lucaa uimaan. Ajateltiin, että tuollaisessa pikkulätäkössä on vesi varmaan jo pikkuisen lämpoisempää. Mä menin toiselle puolelle ja Marko Lucan kanssa toiselle puolelle. Luca tuli tosi reippaasti rantaveteen, eikä tarvinnut edes kovin kauaa hihkua ja kannustaa toisella rannalla, kun Luca kuulemma hyppäs (en nähnyt :( ) veteen ja lähti uimaan mun luo. Kyllä se oli niin pieni siellä. Tottakai mä sitten hihkuin ja hypin aivan hirveästi. Luca ui vielä kerran tuon yli, ja sitten sai palloa palkaksi. Se tuli aivan kamalan iloiseksi kehuista, hihkumisesta ja pallosta ja juoksenteli sen kanssa edestakaisin. En meinannut saada sitä edes kiinni, mikä saattaa olla huono juttu. Tai sitten se oli niin innoissaan. Mutta luoksetuloja täytyy alkaa vahvistaa sekä sisällä että pihalla pillillä. Ja pihalla varsinkin sitten, kun sen saa päästää taas vapaaksi. Tosi tyytyväinen oon sen uimiseen, se tuli ihan vapaaehtoisesti. Tai niin mä ainakin uskon, koska ei tarvinnut kauaa edes houkutella, varsinkaan toisella kerralla. Hyvä jos ehdin vastarannalle, kun se olis jo lähtenyt. Jee, ehkä se tästä...

Loppupäivän onkin ollut väsyneitä uimarikoiria, jotka on lepäillyt ja nukkunut pienellä mykkyrällä. Mutta on ne sen ansainneetkin, ihan jokainen.

Ruutu ja muuta

Kävin maanantaina Millan kanssa uimiksen kentällä ottamassa sen ruudun, ohjatun noudon, hyppynoudon, seuraamista ja kaukoja. Laitoin kaikki merkit + lisäksi luoksetulon merkit samoin kuin perjantaina. Kehänauhoja ei ollut.

Eka otin seuraamista namin kanssa, tarkoituksena taas normiseuraamisessa muistuttaa oikeasta paikasta ja juoksussa vahvistaa edelleen oikeaa paikkaa. Meni ihan ok, pari täyskäännöstä oli mielestäni liian väljä, juoksussa oli havaittavissa pientä edistämistä. Viime aikoina on seuraamisliikkeen alussa ollu ainakin ittellä jotain haahuilua, en ole jostain syystä heti alusta keskittynyt kunnolla. Tuohon täytyisi ittellä saada parannus.

Sitten se ruutu. Paikalla oli matonpesijöitä, ja niistä johtuen en kait käyttänyt yhtä teräviä/äänekkäitä käskyjä, joten se aiheutti hidastelua käskyn tottelemisessa. Milla meni tosi hyvin merkille, ja vauhdilla taas (onneksi) ruutuun. Mutta tosiaan jouduin ainakin pari kertaa sanoa seis ennen kuin pysähtyi. Menin tästä palkkaamaan. Otin vielä kerran, nyt meni hyvin. Tosin oli kamalan hätäinen lopetus ruudussa, en tiä palkkasinko ja kehuinko kunnolla, kun tuli lisää niitä pesijöitä ja mun keskittyminen meni jotenkin siinä.

Ohjattu nouto samaan paikkaan missä perjantaina. Kapulat laitettiin niin, että laippa oli meitä kohti. Merkki hyvä. Samoin kapulalle meno (oikea kapula!!). Otin tahallaan vasemman kapulan, koska tämä epäonnistui viimeksi. Hieno palautus ja luovutus. Käskin Markon kiinnittää mun oikeaan käteen huomiota, pidin paidan helmasta kiinni, mutta käsi oli silti tehnyt jotain, joko pientä nykimistä tai paidan helman hipsuttelua tai jotain. Argh! Miksei se pysy paikoillaan? En ottanut enää uusiksi tuota ohjattua. Pitäis kokeilla nyt sitten niin, että kapulat on vinottain.

Hyppynouto. Harjoittelin muutaman heiton ilman koiraa. Kokeilin heittää kapulan laipasta, heitto oli paljon parempi, kuin vanhalla heittotavalla. Saakohan kokeissa kapulan heittää laipasta? Pitäis ottaa selvää... No, itse liike meni erittäin hyvin. Kaikki onnistui, ei kolahduksia, hieno hyppy, nouto, palautus ja luovutus. Vinoa heittoa en siltikään ottanut vielä.

Kaukoissa oli tän kerran ainoat epäonnistumiset. Tein muutaman kerran asennonvaihtoa maasta seisomaan, koska tuo on meille vaikea. Ei meinannut nytkään onnistua. Monta kertaa meni niin, että nousi eka istumaan (näinhän on aina tehty) ja vasta tokalla seisomaan. Tein tuota muutamia kertoja, ja jätin namipalkan taakse. Tällä se alkoi taas onnistumaan, mutta jotain outoakin tapahtui. Kerran en laittanut palkkaa taakse, vapautin Millan (ei tehnyt vaihtoa hyvin), se katteli namia takaa, seuraavalla kerralla jätin namin, kävelin kauemmas ja käännyin. Siellähän se koira makas vinos ja mässytti sitä namia! Se oli kääntymällä kait saanu otettua sen sieltä! Ikinä oo noin tehnyt! Tein sitten niin, että Marko tuli Millan taakse ja tiputti namin aina maahan. Tuota asiaa täytyy tarkkailla, en tykkää, että joku on aina takana palkkaamassa. Toisaalta, jos liikkuri on takana... Mutta silti. Haluaisin, että pystyn tehdä näitä yksinkin ja jättää sen namipalkan sinne maahan valmiiksi. Lopuksi tein kaikki vaihdot aika kaukaa. Ihan hienosti. Eikä liikkunut juuri mitään. Ihan tyytyväinen olin harjoituksiin, ainoastaan tuo kaukojen juttu jäi kaivelemaan mieltä. Kotona päivällä otin sitten parin minuutin istumisen takapihalla, itte olin piilossa. Meni ok, ekstrapalkka.

Illalla meidän piti mennä "opettamaan" uimista kaverin koiralle. Heittelin muutaman kerran palloa Millalle, ja se sai noutaa ne vapaa-käskyllä. Kokeilin pari kertaa lähettää tyhjään eteen-käskyllä, mutta mokasin itte kummallakin kertaa. Ensinnäkin näytin damin/pallon ja käsky oli ihan löllö. En olisi minäkään koirana lähteny. Mutta tuo ei ollut varsinaista treeniä, vain uiskentelua.

Ronja kaverikoiratapaamisessa. Tapaaminen meni ihan hyvin, mukana tällä kertaa 4 koiraa, me mukaanlukien. Kaikki oli jo tuttuja keskenään, joten kaikki sujui koirien osalta hyvin. Ronja oli itse tapaamisessakin ylhäinen oma itsensä, istui kiltisti rapsuteltavana ylhäinen ilme naamalla. Jos nyt koirasta voi sanoa, että naama... Oli aika lämmin ilma, onneksi asukit oli pihalla. Vaikka Ronjan oli kyllä tässäkin lämmin, kun läähätti jonkin verran. Mutta käynti ihan ok.

Ensi viikko

Tein Millalle ensi viikolle harjoittelusuunnitelman. Viikonloppuna olisi pari koetta...

Maanantai
- ruutu
- ohjattu nouto
- hyppynouto
- seuraamista
Paikka "oma" kenttä uimiksella.

Ronjalla illalla kaverikoiratapaaminen, joten ei välttämättä oteta mitään noutojuttuja, ehkä.

Tiistai
- vesilinjaa
Tarkoituksena olis lähteä samaan paikkaan missä lauantaina oltiin ja tehdä samat harjoitukset samoissa paikoissa.
Illalla peli, mitä mennään kattomaan. Muutoinkin vesijutut aika rankkoja kun matkat niin pitkiä, joten ei välttämättä oteta muuta.

Keskiviikkona
- markkeerauksia
- maalinjaa?
Illalla
- tokokurssi

Torstai
- kaikki tokoliikkeet kokeenomaisesti
Marko kuvaa, ei kehänauhoja, varmaan uimiksen kentälle...
- vesilinjaa kaatiksella
Tämä päivä kysymysmerkillä, riippuen yhdestä sähköpostivastauksesta.

Perjantai
- luultavasti vapaa
- vaihtoehtoisesti kaatiksen vesilinja tänään, riippuu vähän

Näiden lisäksi pitäis kanniskella ja noutaa sitä varista...

Vesitreenipäivä

Perjantaina treenattiin Sirpan ja koirien kanssa tokoa kokeenomaisesti. Tehtiin oikein kehäkin, sen verran mitä nauhaa sattui olemaan ja sinne luoksetulomerkit, idioottirinki ja ruutu. Päätettiin tehdä liikkeet puoliksi toisen aina liikkuroidessa. Marko oli kuvaamassa videolle.

Aluksi oli ryhmäliikkeet, tosin ei pidetty koiria ihan niin pitkää aikaa kuin kokeessa on, mutta silti. Mulla oli se reppujakkara mukana, mikä on yleensä kokeissakin. Ja nakkeja, pallo ja ekstrapalkka rasiassa. Eka istuminen. Mä muistin käyttää eri käskyä kun jätin Millan, eli istu. Ainakin tällä kertaa se toimi! Oltiin piilossa ehkä noin puolitoista minuuttia. Arvatkaa, kun tuli isot kehut. Sitten paikalla makuu. Milla oli ekana, meni hyvin maahan. Marko kävi häiriköimässä, oli aika mielenkiintoista nähdä mitä se tuumaa, mutta ei ainakaan Markosta piitannut mitään. Milla ei reagoinut Sirpan käskyyn, nousi hyvin istumaan käskystä. Taas isot kehut ja vapautus + juostiin yhdessä namirasialle.

Seuraaminen meni aika ok, omasta mielestäni, mutta kun sen kattoi videolta, niin olihan siinä kaikkea pientä. Aluksi tuntui, että oli haahuilua, mutta parani sitten. Näin on käynyt monesti kokeessakin. Täytyis vain muistaa ja pystyä keskittymään heti alusta. Se oli plussaa, että juoksuosuudessa Milla ei edistänyt, nakkitreenit tuottanut tulosta. Mutta sen sijaan normiseuraaminen ei ollut niin hyvää kuin pari viikkoa sitten, syynä ehkä se, ettei sitä ole paljon nyt otettu. Näköjään sitä täytyy ylläpitää koko ajan. Mutta olin tyytyväinen (ennen kuin näin videon).

Idioottirinki. Tämä meni muuten hyvin, mutta seisomisesta ennakoi mukaantulon.

Luoksetulo. Hyvin maahan, hyvä vauhti. Ihan ok pysähdys seisomaan, tuli ehkä vähän eteenpäin. Maahanmeno samanlainen kuin ennenkin. Eteni ehkä 1-2 koiranmittaa, ennen kuin pysähtyi tai pystyi pysähtyä. Tuota vielä treenattava.

Pahan onnen ruutu. Tämä on toiminut niin loistavasti. Meillä oli luoksetulon merkkeinä sangot, erilaiset kuin ruudussa. Ne oli kuiteski aika lähellä ruutua, kokeessa taitaa olla kauempana. Merkille Milla meni hyvin, siitä lähti hyvää vauhtia suoraan jonkin matkaa, sitten yhtäkkiä poikkeama ja se meni seisomaan luoksetulon vipalle merkille ihan sen näköisenä, että tässä se on. Ei auttanut kielto, eikä uus käskytys ruutuun, se tuli mun luo. Uudestaan ja sama juttu, samalle luoksetulon merkille. En tajua. Videolta näkyy, että Milla meni ihan suoraviivaisesti tokalla kertaa samalle merkille. Jotenkin se tuon nyt kattoi ruuduksi, vaikka alussa näyttikin kattovan oikeaan suuntaan. Otin sitten suoran ruudun merkiltä, ei ongelmaa. Ja vipaksi kokonaan. Ei ongelmaa siinäkään. Tein kävelynkin muuten, mutta en kutsunut Millaa sivulle, kun ennakoi tuota muutenkin.

Tästä oli poikki, Milla sai ekstrapalkan ruudusta huolimatta.

Ohjattu nouto, suunnaksi tuli vasen, on tökkinyt meillä ja niin tökki nytkin. Hyvin merkille ja mielestäni näytin hyvin selvästi suunnan. Sitä en hoksannut, eikä kukaan muukaan, näytinkö toisella kädellä sen jonkun pienen jutun, jonka oon joskus näyttäny. Milla haki keskimmäisen. Otin uusiksi, lähti suoraan vasemmalle, juoksi melkein maalille (oli aika lähellä) ja sitte matkalla näki kapulan. En tiä eikö se nähnyt sitä vasenta aluksi vai mikä, aika suoraan se kyllä sille keskimmäiselle lähti. Pitänee kait ottaa ilman keskimmäistä hetken aikaa... Ei kovin rohkaisevaa koetta ajatellen koko ohjattu.

Ai niin, jommassa kummassa merkkiliikkeessä kun hinkattiin koko liikettä merkkikin alkoi hidastumaan. Kun ei aina älyä vielä laittaa koiraa merkille ja siitä jatkaa liike loppuun ja ottaa merkkiä erikseen.

Hyppynouto. Mun kapulan laipat on ihan moikulat, joten se menee miten sattuu kun osuu maahan. No se vieri pitkälle oikealle sivulle esteen ohi. Eiköhän Milla sitten päättänyt heti kiertää esteen, mutta hyppäs takas. Kolmas nolla, jos olis ollu koe. Uusiksi, meni hyvin, ei jalkojen kolistelua, ei kiertelyä, hyvä perusasento ja luovutus.

Tunnari. Tämä tais mennä hyvin, nyt ei pureksinutkaan kapulaa kovin paljon, tosin hampaanjälkiä tuli, mutta ei säleitä :)

Kaukot. Hyvin maahan. Otin tahallani ekaksi asennonvaihdoksi maasta seisomaan. Piti antaa kaksi käskyä kun nousi istumaan. Ja tokalla käskyllä en näyttänyt kättä, en tiä toimisko tuo jos olis pelkkä käsky... Muutoin kai ihan ok, ei liikkunut paikoiltaan. En olisi itte huomannut tuota, mutta Sirpa sanoi, ja täytyi siitä olla edes tyytyväinen.

Ronja pääsi kans kokeilemaan vapaana seuraamista, siinä jätättää jonkin verran. Liikkeestä maahanmeno oli taas loistavan nopea. Harmi, kun Milla ei ota oppia siitä :) Luoksetulo oli iloinen, niin kuin nyt viime aikoina on ollut. Liikkeestä seisomaan, onnistui ihan ok, mutta ei niin nopea. En jaksanut ottaa sille sitten mitään muuta. Jos muistan, otan seuraavalla kerralla vaikka merkkiä ja ruutua. Tai hyppyä.

Luca pääsi vähän kävelemään siellä kentällä, on vieras paikka vielä. Otin "seuraamista" namilla ja istumista. Hyvin teki vieraasta paikasta huolimatta.

Olin ihan maassa koko perjantain ja vielä lauantainakin, odotin paljon enemmän tuolta "kokeelta". Kokeilen tuota kokeenomaista juttua vielä ehkä torstaina. Ja huomenna olis tarkoitus mennä ottamaan ruutu, ohjattu nouto, hyppynouto ja seuraamista. Saa nähdä. Pitää muistaa laittaa häiriömerkkejä.

Lauantaina mentiin Laihialle vesitreeneihin. Meitä oli semmonen sopivan kokoinen porukka ja jokaiselle kattottiin tason mukaan tehtävä. Meille Millan kanssa tuli tosi pitkä (vaikka niin pitääkin jo olla) matka. Ekaksi heittäjä heitti damin motivoidusta kaislikon taakse semmosen jonkun mättään eteen. Sen laitoin hakemaan eteen-käskyllä. Jotain tässä meni vikaan, tais mennä sinne heittäjän luo ja siellä haahuili. En muista enää hakiko sitten kuitenkin tuon heitetyn vai tuliko pois. Sen muistan, että pari kertaa yhteensä tuon päivän aikana otin sen takaisin, ja se kuunteli ihan hyvin. Siitä plussaa. Heitto uusittiin ja nyt ok. Sillä aikaa kun Milla palautti, heitettiin dami sokko-ohjaukseksi. Tässä se ainakin ekalla kertaa tais haahuilla siellä heittäjän luona. Taidettiin ottaa vielä uusiksi. Nyt meni ihan ok. Ja otettiinkohan vieläkin kerta. Joku kerta Milla kuiteski lähti vasemmalle, mutta annoin sen mennä, ajattelin, että ohjaan siitä sitten oikealle. Päästin sen heittäjän luo, pillitin pysäytyksen, vaikka tiesin, että tuskin pysähtyy, ja huusin sitten oo, mikä on mun oikean suuntakäsky. Huudon ansiosta se lähti oikealle, ja löysi damin. Mä oon tähän ihan tyytyväinen, vaikkei pysähtynytkään. Osaksi maan kautta kiersi takaisin, en tykkää, mutta ei kait haittaa mitään. Sain kaikki damit käteen, hyvä juttu.

Toinen harjoitus oli semmonen, että laitoin Millan eteen-käskyllä avoveteen. Tarkoituksena oli, että se olis uinut aika kauas, ennen kuin heittäjä olis heittänyt sen eteen kauemmas damin. Sain Millan muutamia metrejä, ehkä kymmenen, kaksikymmentä, kun kääntyi vasemmalle. Pillitin, se kattoi! ja siitä käänsin, kääntyi!, mutta kääntyi pian takas eikä enää millään eteenpäin. Tosin mun yks käsky ja käsimerkki oli semmonen lölly, etten olisi ittekkään sillä mihinkään lähteny. Otin takas, tuli hyvin. Laitoin uusiksi, en muista otettiinko tässä tavallaan motivoitu niin, että heitettiin kivi. Lähti ok ja loppu muutenkin ok. Tämän jälkeen ei ongelmia eteenlähdössä.

Lopputulokseksi tuli, että vesilinja takkuaa edelleen, tosin tuo oli vasta toinen kerta tänä vuonna. Treenatut matkat liian lyhyitä. Ja käskyyn ja pillitykseen lisää voimaa, ei kuulemma kuulunut paljon mitään. Saati sitten koiralle, joka uida porskuttaa. Ei kovin tyytyväinen olo tuon jälkeen jäänyt, vaikka oli hyvääkin. Masentunut olo jatkuu...

Sunnuntaina
Luca kävi päivällä kattomassa mätsärissä sitä koira- ja ihmisvilinää. Eihän se tuumannut siitä mitään! Mä oon tosi yllättynyt. Jollekin pikkulapselle se nosti karvoja pystyyn, en muista murisiko, kun se lapsi käveli aika tomerasti suoraan kohti. Siirryin sitten vähän sivuun ja annoin namia kun rahoittui heti. Muutoin tuntui, ettei Luca aluksi edes tajunnut, että siellä on paljon koiria ja ihmisiä, kun haisteli niin kovin maata. Näki se pari uutta ihmistä, jotka rapsutteli sitä. Ja haisteli muutaman uuden koiran kanssa. Ihan ok. Mä olin niin yllättynyt, se osas käyttäytyä, mitä nyt kiskoi vähän. Mutta jaksoi aina välillä keskittyä siihen, ettei vedä hihnassa.

Markkeerauksia

Löysin viikonloppuna hyvän pusikkoisen paikan, missä on hyvä ottaa markkeerauksia. Tänään sitten menin kokeilemaan niitä Millan kanssa. Markkeerauksia ei kovin ahkerasti olla talven aikana harjoiteltu, ja se ehkä näkyykin sitten. Niitä pitäisi ottaa, koska niissäkin on omat ongelmansa.

Otettiin ihan suoraan toinen markkeeraus ison pajupuskan taakse. Se meni loistavasti. Otettiin tämä pari-kolme kertaa.

Seuraavaksi otettiin heti kakkonen. Eipä onnistunut, ei. Oma moka, olis pitänyt ottaa tuota toistakin ykkösenä jonkin kertaa. Milla haki kyllä tuon ekan ihan hyvin ainakin muutaman kerran, mutta se toinen tuotti hankaluuksia. Matkalla putoamispaikalle piti ylittää pieni oja. Kerran Milla ainakin vaihtoi haettavan heiton, ei muistanut toista. Tai ei löytäny. Ja muutaman kerran kävi niin, kun ei löytänyt kakkosta, vaihtoi äkkiä hauksi. Ja noista kun oon yrittänyt päästä eroon. Lopuksi otettiin tuonne vaikeampaan paikkaan pelkkä ykkönen, se meni ok. Täytynee käydä tuolla uudemman kerran ja ottaa nyt sitten kunnolla. Muuta en sitten Millan kanssa ottanutkaan, en uskaltanut, kun tuokin epäonnistui.

Soittelin Matin kanssa tokon istumisesta. Vinkiksi sain käskyn vaihdon, kun oon aina sanonut lähtiessä paikka, sekä paikalla makuussa että istumisessa. Nyt pitäis muistaa sanoa istu. Ja lyhyitä istumisjaksoja epäsäännöllisin välein palkkaus.

Tän päivän treenistä ei mikään kiva olo, vähän maassa...

Ronja pääsi taas uiskentelemaan ja lutrailemaan hetkeksi. Kyllä tykkäsi taas kovaa, ja kun sai noutaa pallonkin pari kertaa.

Ahkeraa treenausta

Paljon on keritty treenailla tässä alkuviikolla. Pääasiassa nomea ja tokoa. Ja jatkoa seuraa koko loppuviikon. Tämä on oikein tehotreeniviikko.

Maanantaina oli nomeilu- ja uintipäivä. Kaikki koirat oli lammikolla mukana. Mietin kauan aikaa laitanko koirat sinne uimaan, kun kaveri näki rannasta lähtevän kyyn, joka uiskenteli siellä lammikossa. Yök. Meni se sitten saaren kautta rantaan. Ronja sai uida ja lutrata paljon. Palloakin se sai hakea monta kertaa ja yrittää houkutella Lucaa uimaan. Lisäksi hetin sille pari lyhyttä markkeerausta avoveteen. Muutoin hienot, mutta tyypilliset Ronjan luovutukset, eli tiputti rannalle.

Millalle tehtiin lammikon vastarannalta markkeerausheitto pieneen mättääseen, joka oli helpossa paikassa avovetessä. Muutoin ok, mutta joko oli kerännyt kierroksia, kun kaverin koira teki ensin, tai sitten siitä heitosta. Ei tullut ihan suoraviivaisesti takaisin, toi damia huonosti ja tiputti luovutuksessa. Kun koira oli lähes mun luona, heittäjä heitti toisen damin samaan mättääseen, ja otettiin siihen sitten "sokko-ohjaus". Tarkoituksena oli, että Milla olisi mennyt sellaisen niemenkärjen ja saaren välistä. Lähti hyvin käskyllä, mutta poikkesi niemenkärjelle ja siitä yli. Muutoin menikin sitten tosi hyvin. Annoin toisen eteen-käskyn tuossa niemenkärjellä. Nyt oli suoraviivaisempi palautuskin ja luovutus tuli käteen. Hyvä.

Luca kahlaili, mutta ei millään tullut syvemmälle veteen. Yritin houkutella nameilla, käveli vähän matkaa, mutta ei tarpeeksi. Ei tullut edes pallon perässä, vaikka kovasti kiinnostikin. Kerran sai pallon läheltä, vei sen heti rannalle. Luulin, että ei halua enää tuoda mulle, mutta kokeilin tuon sitten rauhassa viimeisenä uusiksi. Toi hienosti. Uimiseen ei auttanut toiset koiratkaan, vaikka kovasti teki Lucan mieli mukaan. Ehkä vesi on vielä niin kylmää ja pelottavaa. Jätin tämän sitten tähän. Luca meni hetkeksi autoon.

Sitten Luca sai tutustua kaniin, joka oli kyllä valtavan kokoinen. Saman kokoinen kuin Luca, mutta ilman jalkoja. Oli tosi kiinnostunut kanista. Haisteli ja nuoli, siinä vaiheessa puutuin vähän asiaan, kun nuoli kovasti kanin silmää. Vaihdettiin puolta. Yritti raahata kania kiskomalla sitä hännästä, mutta ei saanut kovin paljon liikkumaan, kun oli niin raskas ja iso kani. Nyppi turkkiakiakin. Ihan ok mun mielestä.

Lopuksi rauhassa kokeiltiin vielä uudestaan sitä sen uimista, mutta ei vieläkään tullut omatoimisesti uimaan. Mä sitten taas kahlasin sinne lammikkoon Luca sylissä ja laskin veteen, josta ui pari kertaa rantaan. Marko otti sen pari kertaa mukaan niemenkärkeen, laski veteen ja Luca ui siitä sitten rantaan. Matka oli maksimissaan 10 metriä. Hyvin se ui, silloin kun sen uimaan saa. Uiminen tekis vain hyvää sen jalalle, kun ei rasittaisi niveliä.

Lucalla oli maanantaina rokotuskin. Nyt sitten saisi mennä koulutuskentälle, kunhan vain meidän pentukurssi alkaisi. Lääkäri meni paremmin kuin luulinkaan. Ei yhtään vinkumista rokotuksen aikana. Jalan takia vielä pari viikkoa "hihnalenkkejä" ja sen jälkeen kontrollikuvaus. Aika hyvin se on nyt sitä jalkaansa käyttänyt.

Tiistaina tein Lucalle nakilla makkarajäljen sisällä. Ihan ok, keskittyi välillä haistelemaankin. Itte mokasin vähän, kun näytin alussa väärää aloituskohtaa. Luca kyllä alussa jo haistoi nakit.

Tein myös 4 pallon haun. Yritin taas muka kattoa, ettei pääsisi vaihtamaan, mutten vieläkään onnistunut. Pitäis pikkuhiljaa onnistua tuossakin, ettei se todellakaan opi sitä, että haussa kuuluu vaihtaa. Lucalla jotenkin into loppui 2. tai 3. pallon jälkeen. Lähti kuitenkin hakemaan sitä viimeistä.

Kokeilin Lucalle myös pallolla eteen-lähteystä. Ihan hyvin meni. Oikeastaan muuten ihan ok, mutta kesken kaiken alkoi haistella lattiaa. Taisin istua siinä mistä makkarajälki alkoi.

Luca oli jotenkin ei-niin-innokas, kuin yleensä. Taisi olla väsynyt maanantain uimisesta ja kaniin tutustumisesta. Muutoinkin kaikki koirat tiistaina vain makoili paljon.

Millalle otin taas nometreenejä kaatiksella. Tehtiin malttiharjoitus niin, että Marko heitteli dameja eteen, sivuille ja yli. Ok, palkinnoksi sai hakea 1 damin.

Sitten tein pari "vaihtamisharjoitusta", eka oli se, missä Milla oli keskellä ja sen ympärille heittelin 4 damia, ja sen viidennen kauemmas. Sai hakea sen 5:nen damin, ja palautus niiden neljän ohi. Loistavasti meni. Laittoi merkille sivulla olevat, mutta ei yrittänytkään vaihtaa. Tein vielä niin, että laitoin kaikkien neljän damin ohi hakemaan sen viidennen. Sekin hyvin. Toinen tällainen harjoitus oli se viuhkamallinen, josta haettiin ne keskimmäiset. Eka hyvin, ei meinannutkaan mennä hakemaan väärää. Toka aluksi hyvin, mutta kävi sitten vaihtamassa sen viimeisen. Vein damin takas ja uusiksi. Nyt hyvin.

Seuraavana oli vuorossa sokko-ohjaus, markkeeraus, laukaus ja seuraaminen samassa harjoituksessa. Marko vei sokko-ohjauksen ja meni markkeerauspaikkaan. Me lähdettiin Millan kanssa kohti Markoa, seurautin Millaa, tuli laukaus, pysähdyttiin kattomaan heitto. Käännös kohti sokkoa. Milla silmillään katteli eteenpäin, josko siellä tapahtuisi jotain. Sanoin aina ei tai joo, sen mukaan mihin kattoi. Sain sen lukitsemaan katseen oikeaan paikkaan, ja siitä ohjaus. Loistava! Sitten sai hakea markkeerauksen pois. Ei edes yrittänyt karata sinne.

Seuraavassa harjoituksessa käytin noita samoja paikkoja. Sokko-ohjauspaikkaan tuli ensiksi heitto, sitten Marko käveli markkeerauspaikkaan ja sinne toinen heitto. Lähetys eteen-käskyllä jälkimmäiselle heitolle. Pysäytys, ja ohjaus vasemmalle, jossa oli se eka heitto. Loistava! Pitäis vain uskaltaa pidentää sitä matkaa.

Lopuksi otettiin suoraa linjaa häiriöheittojen kanssa. Ajattelin ottaa vähän vaikeutta lisää, mutta ei otettukaan, koska reagoi niin paljon nyt noihin häiriöihin. Eli eka häiriö ennen lähetystä, ok. Toinen kun palautti, ok. Ja kolmas, joka nyt eniten häiritsi. Eli heitto metri-pari ennen kuin Milla oli Markon kohdalla. Tämä oli vaikeampi kuin viimeksi, silloin häiriöheitto tuli, kun Milla oli Markon kohdalla. Ekalla kertaa Milla meni aika lähelle häiriödamia, ei kuiteskaan ottanut. Tokalla kertaa jäi jo vähän kauemmas. Ja kolmannella kertaa se vain kattoi. Olin tässä kuulemma huutanut ei, olis pitänyt antaa Millan vain pysähtyä ja kattoa rauhas ja sitten siitä eteen. Muutoin kaikki ok. Olin kyllä tyytyväinen ja iloisesti yllättynyt.

Tänään Marko ja minä tehtiin Ronjalle sitä käsi-tassujuttua. Siitä onkin jo muutama päivä kun sitä on viimeksi tehty, mutta hyvin Ronja sen muisti. Nyt se pysyy jo istumassa, kun tassulla osoittaa käden. Ja mä oon ottanut jo häiriökäden mukaan.

Lucan kanssa kävin pehmeäpohjaisella purkkarilla kävelemässä. Käveli ihan ok. Se jo tietää, mitä tarkoittaa ja mitä pitää tehdä kun hihna kiristyy ja mä pysähdy. Nyt vois varmaan jo alkaa palkkaamaan vain siitä kun on mun sivulla oikeassa paikassa. Tähän asti oon palkannut yleensä siitä kun vain tuleekin lähemmäs. Meitä vastaan tuli 4 koiraakin. Eka koira murisi Lucalle, se vähän ihmetellen kattoi sitä. Mutta oli tosi kiinnostunut namista. Oltiin sellaisella "sillalla" sivussa kattomassa. Toinen koira jähmettyi jo kaukaa kun näki meidät. Sen kohdalla kattoin viisammaksi mennä kunnolla mettän puolelle rauhassa kattomaan kun se menee ohi. Luca istui osan aikaa, osan aikaa yritti multa namia. Seuraavat kaksi koiraa tuli yhdessä. Oltiin niidenkin aikana vähän syrjemmässä kattomassa. Ne tuli sitten vielä ohi kun kävivät vain kääntymässä. Silloin oltiin ihan polulla, mutta ei Luca niistä piitannut. Nyt mun vain täytyis uskaltaa olla ihan tiellä tms. ja siitä alkaa ottamaan niitä ohituksia.

Takaisin tullessa kävin vielä Siwan pihalla Lucan kanssa kattelemassa. Siellä oli sellainen musta koira kiinni, joka alkoi haukkua kovaa, kun näki Lucan. Se peruutti penkin alle ja mun taakse, kun säikähti haukkua. Mutta namilla houkuttelin sen takaisin samaa reittiä. Siinä sitten istuttiin ja syötiin nameja, ja sitten se jo uskalsi kattellakin ja haistella. Ihan ok mun mielestä ekaksi kerraksi. Kyllä se sitten olikin kotona poikki tästä jännittävästä reissusta.

Millalla oli tänään taas se tokokurssi. Aloitettiin paikalla ololla, me otettiin istuminen, muut makuun. Kävin palkkaamassa Millaa tiheästi. Eka palkkaus ok ja hieno istuminen. Toisen kerran olin piilossa vähän kauemmin, mutten mitään älykauan, eiköhän se mennyt maata. Näin kun alkoi laittaa maata, ja tulin piilosta, kielsin, mutta ei auttanut. Piti mennä korjaamaan sen viereen. Nousi ekalla kuiteski istumaan. Tän jälkeen kävin vielä pari kertaa palkkaamassa istumisesta. Ok. Otin istumista vielä sillä aikaa, kun muut oli suorittamassa omia vuorojaan. Kävin piilossa 3 kertaa, ja tulin vaihtelevasti palkaamaan, 30 s, 20 s ja 45 s. Ihan ok. Mitään kovin ekstrapalkkaa mulla ei ollut, mutta jotain kuiteski. Kyllähän putosin taas maan pinnalle tuon takia, vaikka tiesin, että kokeessa istuminen johtui joko toisesta käskystä tai märästä maasta. Täytynee harjoitella tuota ahkerammin.

Toinen harjoitus oli luoksetulon pysäytys. Me keskityttiin siihen maahanmenoon, jotta se olisi nopeampi. Kokeilin peruuttaa ja aina kun Milla laittoi maata, vapaa ja nakki. Ei oikein tehonnut. Kokeilin pallolla, huomattavasti nopeampi. Eli käytän palloa jatkossa, ainakin suurimmaksi osaksi. Itse luoksetuloon tuo ei kuitenkaan, ainakaan vielä, vaikuttanut. Kokeiltiin sitten niinkin, että laitettiin hihna siihen kohtaan maata, missä Millan pitäis pysähtyä. No se toimi, mutta en tiä menikö Milla ihan sekaisin, kun jäi sitten seisomaan hihnan toiselle puolelle. Kokeilin itekseni maahanmenojakin, osa oli ihan hyviä, osa taas niin, että jäi istumaan. Argh! Sain yhden tosi nopean aikaan, ja siitä iso kehu ja palkka.

Viimeisenä harjoituksena oli hyppynouto. Mennen tullen Millan jalat kopsahti esteeseen ja taas toi kapulan laipasta. Sekä pudotti sen. Ihan samalla lailla kuin kokeessa, paitsi että nyt hyppäs takas. Mä kyllä taas tuijotin sitä. Kokeiltiin sitten niin, että vein kapulan esteen toiselle puolelle ja palasin takas ja siitä sitten ihan niin kuin liike menis. Se oli loistava! Hienot hypyt ilman kolahduksia, kunnolla kapulasta kiinni, hyvä perusasento sivulla ja erinomainen luovutus. Mä kuulemma saatan kiskoa kapulaa suusta pois. Eli tuohon pitää kiinnittää huomiota. Pidän kapulasta vain kiinni, ja Milla saa itte ottaa pään pois. Jotenkin noin.

Otin ihan itekseni vielä pienen seuraamisen juoksupätkän namin kanssa. Ai että kun oli hieno! Ja muistin antaa niitä nakkeja siinä samalla palkaksikin.

Mutta tuo istuminen on iso ongelma : ( Pitäis nyt vain saada se ittelle vähän iloisemmaksi liikkeeksi eikä ottaa sitä niin vakavasti. Mut ei oo niin helppoa.

Alkuviikosta listasin kokeen perusteella asioita, joihin pitää kiinnittää huomiota ja joita pitää hienosäätää:
-ruutu (kävelyosuus, ennakoi lähdön)
-ohjattu nouto kokonaisuudessaan
-tunnari (kapulan pito, järsii)
-seuraus (juoksuosuus, edistää)
-luoksetulo (nopeampi maahanmeno)
-istuminen
-hyppynouto (vinoja heittoja mukaan, ja noin, kuinka tänään tein)

Eli aikalailla kaikenlaista...

Luca sihteröimässä

Tänään oli Ronjalla ja Millalla hermojen lepuutuspäivä kersasta. Olivatkin sitten kuulemma kunnolla rentoutuneet ja maanneet rauhassa lattialla ja kattoneet telkkaa : )

Luca oli tosiaan mulla mukana, kun olin mejäkokeessa sihteerinä. Mulla oli häkki mukana, jossa Luca vietti suurimman osan ajasta. Välillä kyllä pääsi jaloittelemaan majassa ja tietysti pihalla.

Pariin ekaan vieraaseen ihmiseen tais sillä olla niskakarvat pystyssä, mutta laskivat sitten pian. Oon kyllä aika tyytyväinen tuohon sen vieraiden ihmisten kohtaamiseen. Loppuajasta meni jo itte vauhdilla kattomaan muita.

Lisäksi majalla oli kuukautta nuorempi lapukan pentu. Sen kanssa olisi ollut mukava leikkiä, mutta tassun takia ei voinut. Tutustuminen siihen meni hyvin. Samoin tapaaminen vanhojen tuttujen Millin ja Sentin kanssa. Kiharakarvainen noutaja sai Lucan jähmettymään, oli vissiin aika iso Lucan mielestä. Mutta tutustuminen meni hyvin.

Oon kyllä tyytyväinen Lucan häkkikäyttäytymiseen. Vain vähän vinkumista aluksi. Sitä en kyllä kysynyt, oliko vinkunut kun olin pihalla. Ja nukkuikin siellä häkissä ihan rauhassa välillä.

Ihan lopuksi Luca näki hirvensorkan. Ei ollenkaan jähmettynyt samalla tavalla kuin silloin kun näki lokinsiiven ekan kerran. Nyt oli maltillista haistelua ja nuolemista, sekä karvojen nyppimistä.

Tokokoe

No niin, se on sitten kauden toinen tokokoe ohi. Meni paremmin kuin ensimmäinen, tosin tuomarikin oli toinen. Keli oli mitä kurjin, melkein koko kokeen ajan satoi, lisäksi alkoi tuulla, kenttä oli suurimmaksi osaksi lammikoilla koko päivän sateesta ja vaikutti Millan suorituksiin. On se muuten kumma, kun kyseessä on kuitenkin noutaja, joka tykkää uida, eikä piittaa suihkustakaan mitään, niin sitten ei halua mennä maata märkään kenttään. Jossa nyt ei kuitenkaan kovin kauaa tarvi maata kerrallaan.

Oma mieliala oli semmonen, että mitähän mäkin nyt taas tänne asti lähdin ja tällaisella kelillä, ei tuu mitään ainakaan maahanmenoista. Eli itte olis pitänyt tsempata aika paljon enemmän ja olla eri asenteella matkassa. Enkä liioin keskittynyt nyt liikkeisiin samalla tavalla kuin viikko sitten. Koira kyllä teki yllättävän hyvin, itte mokasin, ja aika harmittavasti...

Kokeessa oli 7 osallistujaa meidän luokassa, oltiin suoritusvuorossa neljäntenä. Ryhmäliikkeet tehtiin kahdessa eri ryhmässä, ekaksi 4 koiraa ja sitten loput 3.

Paikalla istuminen, aamulla, vai oliko se eilen, pähkäilin tuota meidän istumista. Tulipa sitten sellainen juttu mieleen, että mitä jos otan pikkudamin mukaan, ja innostan sillä Millaa. Mitä jos se kokeekin istumisen tylsäksi ja laittaa siksi maahan kesken kaiken. En tiä, kaikkea pitää kokeilla. Lisäksi mietin sitten eri käskyä. Mulla on noutojutuissa käskynä "odota" aina kun jätän sen istumaan ja vien damin. Ajattelin sitten kokeilla tätä käskyä. Eli ennen kehäänmenoa innostaisin Millaa damilla, ja sitten dami vaivihkaa reppuun ja sitten kehään. Kehään mennessä se taas haisteli maata, ja ääni jo meinas alkaa kiristyä... Ei hyvä. No, kun piti jättää koirat, annoin sen "odota"-käskyn. Olin ihan varma, että siellähän se makaa. Toivoin, että tässä märkä maa auttaisi, ettei laita niin helposti maata. Mutta ei, sehän istui! Siis mikä ihana olo tuli, kun mä näin sen istumassa, ja Milla istui loppuun asti, eikä laittanut maata siinäkään kun tulin sen luo. Yritin kattella ihan sivulle tai ylös, enkä sitä ollenkaan. Jee, isot kehut tän jälkeen. Namia se odotti, harmi kun ei voinut palkata. Johtuiko istuminen sitten toisesta käskystä vai märästä maasta, vai eilisistä pikkuistumistreeneistä, sen kun tietäis. Pisteitä 10.

Paikalla makuu, mä tiesin kelin nähdessäni, että maahanmenoissa tulee ongelmia, ja oikeassa olin. Muutoin hyvä paikallamakuu, mutta vasta toisella meni maahan. Ekalla nousi istumaan, ei ennakoinut. Pisteitä 8.

Seuraaminen, ei niin hyvää seuraamista kuin viimeksi. Alussa oli vähän haahuilua ja aika väljää. Mutta mielestäni se parani kuitenkin loppua kohden. Ekoissa sivuaskelissa sattui aika hauska juttu, Millan tassu oli mun jalan päällä, enkä meinannut saada astuttua oikealle ollenkaan, kun oli jalka alimmaisena. Piti oikein kiskaista : ) Lisäksi itte vähän sekoilin siinä, kun seuraamiskaaviossa tuli eka täyskäännös, seis. Tämä oli ok, mutta sitten tuli täyskäännös mars, en oo ikinä miettinyt kumpi käsky, sivulle vai seuraa. Mä sanoin sivulle, onneksi seuras hyvin. Juoksussa taisi taas edistää, mutta ei mielestäni niin paljon kuin yleensä. Huonoin oli tosiaan normaaliseurauksen alku. Paras taas hidas, niin kuin aina. Pisteitä 8,5.

Idari, muutoin hyvä, mutta maahanmenossa taas täytyi antaa kaksi käskyä. Siitä pistevähennykset. Oli kuulemma istunut kans aika hitaasti. Ja ennakoi mielestäni mukaantulon seisomisesta. Pisteitä kuiteski 8.

Luoksetulo, ei niin hyvä tämäkään kuin viimeksi. Taas mietin, käytänkö sekä käsimerkkiä+käskyä seisomisessa, mutta päätin, että mietin tän sitten kun näen miten Milla laittaa maata. No, taas kaksi käskyä, eli oli päätettävä onko vain käsi vai käsky. Päätin ottaa pitkästä aikaa vain käsimerkin. Ja sekin oli semmonen, mitä en ole hetkeen käyttänyt. Eli kädenheilautus tuolta alhalta. Seisomisen pysähdys oli kuulemma hyvä, mutta maahanmenossa taas tuli aika paljon eteenpäin, eli siitä piste pois. Pitäisi olla nopeampi, hmm... 7 pistettä.

Tästä kohden meni poikki. Kaikki koirakot suoritti tähän asti ja loput liikkeet sitten putkeen.

Ruutu, sanoin taas "merkki ja ruutu". Tällä kertaa Milla tais kattoa molemmat. Merkille hyvin, samoin odotti rauhassa mun käskyn ja käsimerkin. Tosi vauhdilla ruutuun, käsky seis, etti palloa, mutta ruudussa, huusin maahan, tais istahtaa ja vasta taas tokalla maahan. Oli kuulemma ennakoinut tai just siinä ja siinä, sen ruudusta lähdön. Oli kuulemma ehkä lähtenyt liikkurin ja mun käskyn välissä. Täytynee ottaa tuota muutaman kerran paloissa. Pisteitä kuiteski 8.

Ohjattu nouto, mä en tiä mitä tässä tapahtui, ei oo tainnut tehdä tuota joko ollenkaan, tai pitkään aikaan... Eli meille tuli suunnaksi vasen. Kiva, se just, joka on takunnut. Merkille hyvin, ei hidastelua ollenkaan, tai juuri ollenkaan. Lähti todella hyvin vasemmalle ja otti sen oikean sieltä, mutta sitten, lähti kohti keskimmäistä! Mä huusin "ei" just samalla hetkellä tai sekunnin myöhemmin, kun Milla jo kaarsi mun luo. Eli ei varmaan olisi tarvinnut kieltää. Hyvä perusasento ja luovutus. Hyvä nuo! 8 pistettä. Hihkuin aika kovasti tän jälkeen, (ehkä) liikaakin.

Hyppynouto, tässä vaiheessa mä kattoin, että aha, nyt on koiran viretila noussut pykälän verran ja ehdin toivoa ettei olisi noussu liikaa. Mutta tais se olla. Milla odotti hyvin vieressä heiton ajan, nyt muistin antaa oikeat käskyt. Milla otti kapulan laipasta kiinni! Ihan outoa. Ja mikä pahinta, kiersi esteen. Ja just keskiviikkona otin hyppynoutoa eikä mitään ongelmaa. Lisäksi tiputti vieressä vielä kapulan maahan. Kotona tuli vasta mieleen, että miksi en sanonut "hyppy", kun näin, että tulee sivusta. Olis voinu vaikka hypätäkin. Tai miksi innostin liikaa? :( Tai sekin tuli mieleen, mikä tuli keskiviikkona yhden kohdalla esiin, eli sen koira kiersi esteen, kun ohjaaja tuijotti koiraansa sen tullessa takaisin. Mäkin taisin tuijottaa... Pisteitä siis 0.

Tunnariin yritin vähän jo rauhoitella kun katoin, että aina vaan on korkeahko viretila. Niin se olikin, Milla teki ihan ihmejuttuja. Ensiksikin kun mun piti kääntyä, se istahti vinosti mun eteen. Siinä vaiheessa aloin hengitellä syvään. Korjas kuiteski itte paikkansa mun viereen. Näinhän se on tehnyt joskus, että tekee itte kans täyskäännöksen ja kurkkii sitten taakseen. No, täyskäännös takas oli hyvä. Hyvin keskittyi haistelemaan, otti mielestäni oman, pudotti, haisteli kierroksen uusiksi, otti saman minkä aluksikin. Pureskeli kapulaa, pureskelu tapahtui aika lähellä mua, mitäs tämä tarkoittikaan... Pitänee miettiä muuten, kun tuli just mieleen. Hyvä luovutus Millalta, multa hätäinen otto. Pisteitä 8. Tuomari kehui Millan hermoja ja keskittymistä haistelemaan.

Kaukot, nämä oli siis niin ihmeelliset, että oksat pois. Ja just eilen otin näitä ja meni hyvin. Milla meni ekalla maahan?! Kun käännyin, Milla jo istui! Eka asennonvaihto oli seisomaan nousu, meille se vaikeampi. Osa asennonvaihdoista meni ok, osan ennakoi, tai ainakin yhden vaihdon, niin että istui jo, lisäksi ennakoi siinä kun palasin sen viereen. Sitä en taas edes hoksannut kattoa etenikö se. Mulla oli sellainen olo, että Milla suoritti tämän liikkeen ihan itekseen... Jos olisin ollut tuomari, en olisi välttämättä antanut meille noita 8 pistettä, jotka saatiin.

Kokonaispistemäärä 235,5 pistettä ja ihan hyvä kakkostulos. Aika paljon harmittaa tuo hyppynouto, jos oltais saatu siitä edes 8, se ykkönen olis ollu siinä... Mutta tärkeintä, että saatiin tulos ja se nollaputki rikki. Ja eritoten se, että Milla suoritti liikkeitä ihan hyvin, vaikka keli oli kamala. Kyllä kehuinkin sitä kovasti, ja jokaisen osan jälken se sai kananpaloja ja niitä se odotti melkein enemmän kuin damia tai palloa. Toivottavasti ei kuitenkaan alkaa odottamaan nameja noutojutuissa...

Tein sitten kotona Lucalle pallohaun, kun sillä sitä virtaa oli riittänyt ja riitti. Yritin kattoa sellaiset välimatkat (mitä täällä nyt pystyy), että ei vaihtaisi, mutta en onnistunut. Pääsi vaihtamaan kerran, vaikka kuinka yritin huutaa, kiljua tai muuta, jotta hairaantuisi muualle. Ens kerralla taidan tehdä 1 tai 2 palloa vähemmällä määrällä. Yksi pallo oli aika vaikeassa paikassa, ja se jäi viimeiseksi, joten helpotin sitä vaivihkaa. Löysi sen sitten, joten toivon mukaan jäi hyvä mieli, intoa ainakin jäi.

Kokeilin sitten vielä pallolla sen, että vieläkö pillikutsu saa sen pallon tippumaan. Ei saanut, ainakaan sisällä. Täytynee kuitenkin vahvistaa tuota pilliluoksetulokutsua nameilla vaikka sitä koko ajan ruokakupilla teenkin.

Ronjalla ilmeisesti mennyt hermot täällä tuon riiviön kanssa ja ollut sohvalla "turvassa". Huomenna olis tarkoitus jättää likat kotiin, ja ottaa Luca mukaan sihteröimään mejäkokeisiin.

Uintireissu

Tein tänään Millan kanssa sen verran tokoa, että otin pari kertaa istumista. Jätin sen istumaan tuonne takapihalle (meinas jo siinä mennä maahan, vapautin, ja otin askelen eteenpäin). Tulin itte sisälle piiloon, aika oli 30 s. Hyvin pysyi. Oltiin yhdessä jätetty sisälle ekstrapalkka. Vapautus ja ekstrapalkalle. Itte olisin saanut kehua vielä iloisemmin. Menin Millan luokse kuitenkin hymyillen.

Toisen kerran otin sen uintireissun jälkeen. Jätettiin taas yhdessä palkka (eri kuin ekalla kertaa). Nyt mulla oli aika hätäinen istumaan-jättö, mutta jäi heti istumaan, eikä meinannutkaan mennä maahan. Aika oli tällä kertaa 45 s. Milla oli aika levoton, katteli sivuille ja kuunteli jotain. Ehkä sitä häiritsi naapurista tulevat äänet (uusi naapuri muutti just silloin). Palasin hymyillen, pikkupalkka ja silitys kaulan alta ja iso ekstrapalkka. Nyt onnistuin kehuissakin mielestäni hyvin. Millan pitäisi ainakin tietää, että onnistui hyvin, ja olin tyytyväinen.

Otin kynnyksen takaa sille kaukoja. Keskityin pääasiassa maasta seisomaan-vaihtoon ja maasta istumaan. Otin aluksi maasta istumaan, kun nousi ekalla, vapautus ja palkka. Tein näitä yksittäisiä asennonvaihtoja muutaman kerran. Ja lopuksi melkein kokonaan koko sarjan. Tais mennä ihan hyvin. En kyllä kiinnittänyt huomiota etenikö, mutta ei kyllä päässyt kovin paljoa etenemään kynnyksen takaa. Lähinnä keskityin siihen, että nousi ekalla.

Otin sitten vielä parin askeleen seuraamisen, sekä sivulle käännöksiä. Ja parin askelen sivuaskeleet. Meni ihan ok.

Uimareissulla Milla sai hakea palloja, ja tulipa sille tahattomasti pari ohjaustakin kun pallot karkas vähän kauas. Ne onnistui, molemmat, ja ilman pilliä! Ei pitkä matka, mutta silti. Otinpa pienen muutaman askelen nomeseuraamisenkin kohti rantaa. Luulin, että ryntää heti veteen, mutta kuunteli kyllä, vaikka olikin levotonta.

Ronja oli oma ittensä uimareissulla. Lutraili rannassa ja haukkui, kun joutui olla välillä kiinni. Haki ihan mukavasti palloa, luovutukset sais vaan tulla rantaan asti.

Lucalle uimareissu oli selvästikin jännittävä, olis oikeastaan ollu ihme, jos ei olisi ollu. Likat meni edellä Markon kans ja me tultiin Lucan kans perässä, kun ei tuo eteneminen ole oikein nopeaa, kun se kiskoo. Mä oon ottanut sen systeemin, että pysähdys aina kun kiskoo. Toivon, että mun kärsivällisyys riittää...

Luca meni ekan kerran veteen pallon perään ikään kuin vahingos. Se kyllä ui, mutta kun se oli n. parin-kolmen metrin päässä rannasta, se ihan kuin yhtäkkiä olis hoksannut, että vesi on hirmu kylmää ja samalla vettä meni vähän sen selän yli, kun kääntyi takas. Tämän jälkeen ei millään veteen. Rannasta yritti palloa, mutta pallokin karkas aina edellä, kun oli vähän liian iso suuhun. Mä houkuttelin ja heittelin palloa, mutta ei. Ei lähtenyt edes Ronjan tai Millan perään. Laitettiin sitten likat kiinni puuhun, ja otin Lucan syliin. Kävelin sinne lammikkoon (oli kyllä kylmää vettä) Luca sylissä ja laskin sen veteen, josta sitten ui rantaan. Pari kertaa tein näin. Tulikohan sille traumoja? Tietysti se on nyt sitte sellainen koira, joka ei mee veteen... Vaikka kuulemma samaa olin pelännyt Millan kohdalla, ja se ei todellakaan ole sellainen, joka pelkäis vettä. Kyllä Luca uida osaa, se ei vain halunnut sinne kylmään veteen. Lähdettiin sitten pian kotia, ettei koirat vilustu.

Luca on kuulemma käyttänyt tänään enemmän varpaitaan, jopa niitä murtuneita. Se olis kyllä hyvä juttu.

Huomenna olis Millan kanssa taas tokokoe. Mitään odotuksia mulle ei ole, vielä vähemmän kuin viikko sitten. Kun vain saisin itteni niin, etten jännitä. Nyt en oo kattonut säätä, mutta sadetta täs aikaisemmin viikolla sinne luvattiin. Sekin vielä.

Ei hyvä

Tänään käytiin Markon äitin luona jo etukäteen äitienpäiväkyläilyllä, kun viikonloppu on jostain syystä täyttynyt kaikenlaisella.

Ennen lähtöä kyläilemään, kävin Lucan kanssa tuolla vesitornilla kävelemässä. Se ei ole aikaisemmin tuolla päin käynytkään. Käytiin "jumppauttamassa" jalkaa, se onnistuu yleensä hyvin, kun on outo paikka. On niin jännää, että unohtuu se ontuminen. Tänään kyllä on näyttänyt siltä, että ei olisi ontunut niin paljon. Mennessä oli taas jännää, ja käveltiin ihan hyvin. Ja yritettiin jahdata västäräkkiä... Takaisin tullessa tehtiin taas jotain ihme syöksähdyksiä.

Automatkan Luca sai pitkästä aikaa olla taas takaosassa ja harjoitella oloaan siellä. Aina vain se yrittää sieltä pois.

Vierailu "mummolassa" sujui paremmin kuin odotin, ilmeisesti kävelylenkki ja autoilu oli sen verran väsyttäviä, että Luca makoili suurimman osan ajasta. Ehti se kyllä puraista reiän mummon sormeen luuta ottaessaan :(

Oltiin sovittu Sirpan kanssa tokotreenit jonkin ala-asteen pihalle, ihan uusi paikka meille. Luca sai totutella odottelemaan vuoroaan, mikä oli kuulemma mennyt ihan hyvin, vaikka tein Millan ja Ronjan kanssa. Luca istuskeli tai makoili kiltisti. Pääsipä sekin tekemään perusasentoa ja pikku pätkän seuraamista. Teen nämä vielä namin avustuksella, käsky on meillä vasta istumisessa ollut käytössä ja siinäkin pari-kolme kertaa.

Takaisin tullessa Luca nukkuikin koko automatkan kiltisti takaosassa. Ja jatkoi uniaan vielä kotona. Kerättyään vähän voimia tein sille sisälle tennispalloilla haun. Ikinä aikaisemmin se ei ole vielä yhtä palloa enempää hakenut. Mutta ajattelin kokeilla ymmärtääkö se, että palloja voi olla enemmänkin. Marko piti Lucaa paikoillaan niin, ettei se nähnyt mitä vein ja mihin. Meidän kämpää on sen verran pieni, että levittelin pallot (6 kpl) keittiöön ja olkkariin. Rauhoitin Lucaa istumaan ja päästin sen sitten vain vapaaksi. Meni vain hetki, kun se lähti keittiöön ja löysi ekan pallon. Yritin ottaa "hyviä" luovutuksia niin, etten heti ensimmäisenä ole ottamassa sitä palloa, vaan otan koiran ensin vastaan ja silittelen sitä. Hieno irrotus pallosta. Meni vähän kauemman, ennen kuin lähti uudestaan. Tämän jälkeen ymmärsi lähteä heti, kun olin pallon ottanut. Melkein jokaisen pallon se lähti heti tuomaan mulle. Yksi oli sellainen, että meinasi vaihtaa, mutta ääntelin ja kutsuin, ja sain luo. Yhden kerran pääsi vaihtamaan, kun pallot oli liian lähellä toisiaan. Hyvä minä, opeta vain ensimmäisenä asiana vaihtamaan... :( Luovutukset irti-käskyllä oli joka kerta parempia. Viimeisen pallon kanssa annoin sen sitten touhuta vähän kauemman. Tässä vaiheessa ontuikin jo jalkaansa sitten aika paljon, olihan se kyllä paljon sitä jo rasittanutkin. Sitten olikin hyvä laittaa Luca yöpuulle, kun oli ollut rauhoittavaa aivojumppaakin.

Huomenna Lucalle olisikin tiedossa jännittävä päivä. Tarkoitus olisi viedä sitä uimaan, ja sillä kuntouttaa jalkaa. Mielenkiintoista...

Ronjakin pääsi siis tokoilemaan taas pitkästä aikaa. Sillä oli kyllä taas intoa ihan tarpeeksi asti. Aina kun se on innoissaan, se ei meinaa malttaa odottaa käskyjä, vaan meinaa tehdä asiat itekseen. Otin Ronjalle liikkeitä putkeen. Ihan ekana se harjoitteli merkkiä. Vein nakin merkin taakse, ja sitten käsky "merkki". Tein muutamia kertoja. Kyllähän se sinne merkille hyvin meni, olihan siellä nakki. Merkkinä oli sellainen jalkapallojuttu. Joka kerta Ronjan piti kurkata ja haistella sitä reikää siinä keskellä : )

Tokana juttuna tein lyhyehkön vapaana seuraamisen nakin kanssa. Kyllähän se sitä nakkia hyvin seuras. Lopussa vähän jätätti. Seuraaminen ei ole ikinä ollut Ronjan mielestä tarpeeksi kiva juttu. Muut liikkeet sitten senkin edestä.

Kolmantena harjoituksena otin kerran liikkeestä maahanmenon niin, että heti kun meni maahan, nakki jalkojen väliin ja vapautus. Ronjalla oli taas hieno, nopea maahanmeno. Se on alkanut tykätä tuosta liikkeestä. Joskus nuorempana se mielestäni piti tuota maahanmenoa jotenkin alistavana tms. juttuna, koska ei millään halunnut laittaa maata. Tuon oon saanut onneksi korjattua ekstra hyvällä palkalla.

Sitten seurasi luoksetulo. Tässä liikkeessä näkyi Ronjan into. Se kyllä odotti niin kauan, että ehdin pysähtyä, mutta lähti ennakoiden mun luo. En viitti torua sitä tuosta, koska ei varmaan ikinä mennä sen kanssa kokeisiin, joten mitä tuo haittaa. Ja kun sillä on niin iloinen luoksetulo aina. Se vain kärsisi toruista.

Viimeisenä otin Ronjan kanssa liikkeestä seisomisen. Käytän tässä edelleen sillä lisäkäskynä sormea. Otti sormen näytön jälkeen pari askelta, joten nopeampi olisi saanut olla. Mutta silti oli hyvä.

Milla tokoili mun koirista ekana ja sillä meni treenit huonoiten. Kiva juttu, se siitä varmasta tunteesta ennen koetta.

Väsättiin Sirpan kanssa ruutu nauhoineen kentälle. Se vain ei meinannut pysyä millään paikoillaan, koska tuuli aika kovaa. Merkille Milla meni ekalla kertaa hyvin, ja hahmotti ruudunkin hyvin. Jostain syystä se kuitenkin kiersi ruudun taakse ja meni sieltä kautta ruutuun. Muistaakseni tuosta napsahtaa kokeessa 0, tai ainakin se on ollut niin. Otin muutamia kertoja uudestaan, määrää en muista. Kerran vein pallon sinne ruudun taakse, tarkoituksena se, että menisi suoraan. Ruudussa vapautus ennen palloa. Seuraavalla kerralla se menikin kovaa, mutta ei pysähtynyt ennen kuin ruudun takana, ja etti siellä sitä palloa. Tiesin, että näin voi käydä, mutta en nyt ajatellut sen heti yhdestä kerrasta alkavan ettimään sitä palloa. Tän jälkeen kerran se tais ainakin mennä vielä taakse, mutta korjasi ruutuun. Kerran tai kaksi meni suoraan maahan, kun huusin seis!!!! Ja tuokin oli vain kokeessa. Ja kaiken lisäksi alkoi jäämään merkistä kauemmas. Ei siis ollenkaan hyvin. Loistavaa. Otin lopuksi lähetyksen ruutuun tosi läheltä, meni hienosti. Sitten otin merkiltä suoran ruudun, loistava. Lisäksi otin vielä muutaman kerran pelkkää merkkiä. Meni hyvin. Kokonaista ruutua tän jälkeen en enää ottanut, toivottavasti kuitenkin Millalle palautui mieleen, miten ruutu suoritetaan.

Seuraamisen juoksuosuuden tein taas namin kanssa. Piti aika hyvin paikkansa, käännökset ihan hyvin, paitsi täyskäännöksissä oli vähän väljyyttä, mutta korjasi itte hyvin paikkansa.

Paikalla istuminen, mä en tiedä mitä tämän kanssa teen! Mä en enää tiedä onko se kesken kaiken maahanmeno sittenkään mun rauhoittelua, vaan onko Milla itte tuosta liikkeestä nyt epävarma, että miten se menee. En tiedä. Tehtiin ryhmäliikkeenä, vaikka oli vain 2 koiraa. Jätin Millan istu-sanalla (kokeilin vaihtaa, yleensä on paikka). Kävin piilossa, tulin heti takas palkkaaman. Yritin kehua sillä tietyllä äänellä, joka saa nuo kaikki 3 koiraa kallistelemaan päätään. Samalla silitys kaulasta. Menin Millan luokse niin, että pään olin kääntänyt sivulle päin. Uusi käsky, istu. Menin piiloon, ja olin siellä kauemmin. Sirpa näki auton ikkunan läpi, että meni maahan. Menin korjaamaan, nousi heti istumaan, silitys, ei palkkaa (muistaakseni), uusi istu-käsky. Tein kolme-neljä kertaa niin, että uusi käsky, menin piiloon, takaisin heti palkkaamaan nakilla ja silityksellä. Kävelin pää käännettynä sivulle päin, yritin venytellä ja haukotella. En tiä oliko tuolla nyt merkitystä. Mä oon kyllä ihan hukassa tuon liikkeen kanssa tällä hetkellä. Loppuillan sitten pähkäilinkin ja ettin netistä vinkkejä tuohon. Marko ehdotti, että otan paikalla istumisen täys ajan niin, että oon näkyvissä. Tein tuon vielä tänään takapihalla. Se meni hyvin, tosin naksauttelin "välipalkkioita". Ja ajan tultua täyteen vapautus, ja ekstrapalkkana kananpaloja. Mutta täytynee jotenkin aloittaa alusta, jotta tuo vahvistuu. Lueskelin tuota liikettä myös Mujusen tokokirjasta. Siellä sanottiin jotain siihen malliin, että tähän mennessä koiralle on tullut rutiini paikalla makaamiseen, joten paljon paikalla istumisharjoituksia. Jos koira on epävarma paikalla istumisessa, se menee maahan. No, tuo vois pitää paikkansa meidän kohdalla. Lisäksi siellä kirjassa oli jotain semmostakin, että jos tässä vaiheessa tuossa liikkeessä tulee ongelia, kyse yleensä on siitä, että koira on epävarma. Varmuutta pitäisi lisätä istumisen keston ja etäisyyden lisäämisellä. Mainittiin siellä myös sekin, että jos koira kokee ympäristön "turvattomaksi", se voi laittaa maata. Tai jos se on kyllästyneessä tai väsyneessä mielentilassa. Kokeilen nyt tuota Markon ehdotusta vielä toisenkin kerran, lisäksi tuon Mujusen kirjan oppien mukaan ajan kasvatusta ja paljon palkkaa. Ajan kasvatus pitäisi tehdä vaikka näin: 30 s, 45 s, 20 s, 55 s, 1 min. 15 s, 55 s, 1 min 30 s, 2 min. 50 s, 2 min, 15 s jne. Lisäksi näitä pitäisi tehdä päivittäin. Elikkä kokeilenpa huomenna vaikka tuota ekaa.

Lopuksi otin Millan kans vielä kaukot. Sirpa oli liikkurina ja näytti mukamas kylttejä. Matka oli suht pitkä. Milla ei noussut taas vaihteeksi ekalla istumaan ollenkaan. Tuota on näköjään ylläpidettävä jatkuvasti, kun palaa tuohon vanhaan noin helposti. Nousi toisella käskyllä ja loput asennonvaihdot teki hyvin, tosin etenei aika paljon. Ei kun uusiksi, ja tällä kertaa namipalkka taakse. No, sehän sitten tällä kertaa ennakoi maahanmenon. Argh! Mielestäni en hermostunut, otin vain askelen ja uusiksi. Vaihdoin namin heittokäden oikeaan, joten ei nähnyt sitä heittoliikettä. Ei ennakoinut enää. Otin pari, kolme kertaa lyhyeltä matkalta maasta istumaan nousun, ja kun nousi, vapautus ja palkka. Alkoi sujumaan. Lopuksi otin pidemmältä matkalta melkein koko sarjan, jätin viimeiseksi vaihdoksi maasta seisomaan ja vapautus. En muuten tainnut hoksata tuossa kattoa, etenikö vai ei.

Ei kovin hyvä mieli jäänyt lauantain koetta ajatellen. Tiesin jo sen, että istuminen menee suht varmasti pieleen, mutta nyt en oo yhtään varma siitä ruudusta tai edes kaukoistakaan. Lisäksi säätiedotus lupaa kolmen pisaran sadetta koepaikkakunnalle... Eipä taida mitään muuta kuin kokemusta olla tiedossa, mutta yritän saada itelleni saman mielialan kuin viimeksi. Jos sen sais, ja siihen sen, etten jännitä, niin olis ihan hyvä.