Sisätokoa ja hakua

Maanantaina tein Lucan kanssa vähän tokoa sisällä, kun jotain pitäis alkaa jo kunnolla taas tekemään.

Tunnarikapulan pito: annoin kapulan kädestä ja pientä edistystä oli edelliskerrasta havaittavissa. Luca piti kapulaa ihan ok, ja pitoaika oli aika pitkä. Pieniä sihahduksia kielloksi, kun vähän meinasi pureskella kapulaa. Toinen pitokerta oli lyhyt, mutta täysin onnistunut. Pelkät rauhalliset kehut tämän jälkeen.

Sivuaskeleet: namin kanssa sivuaskeleita. Ensiksi otin vasemmalle. Tähän suuntaan sujuu jo aika hyvin, namin kanssa. Testasin vähän, että miten sujuu, kun nami ei olekaan ihan kuonossa kiinni, heti vähän asento levahti. Johtuiko sitten siitä, että kurkotteli ehkä sitä namia? Oikealle askeleet vaatii enemmän korjausta ja apua namin kanssa, Lucan asento hieman väljähkö koko ajan. Ajattelisi, että tämä olisi just toisinpäin. Vasemmalle vaikeampi kuin oikealle, mutta voipi olla, että vasenta ollaan tehty enemmän. Panostusta sivuaskeleisiin oikealle siis enemmän.

Kaukojen vaihdot: istu-seiso aika ok nousuna, mutta liikuttaa jalkojaan joka suuntaan, tai siis täpistelee sen jälkeen kun on noussut. Maasta seisomaan, tässäkin täpistelee, mutta enemmän vielä kuin istu-seiso vaihdossa. Maasta istumaan, osaa kyllä, ja namin kanssa tai käsimerkillä tosi hyvin, ja käskylläkin kyllä. Makuu on vain Lucan lemppariliike, ja se näkyi nytkin. Vaati tosi monta pelkkää suullista käskyä ennen kuin nousi istumaan. Testaus tämäkin. Kädellä nousi heti. Olisi vain kokeessa sitten helpompi, kun saa käyttää molempia, jos kotona toimii vain toisella. Seisomasta istumaan ok, venytti itteään namin perään ylöspäin. Täpistelee ihan liikaa vaihdoissa vielä. En tajua, millä saan Lucan raunoittumaan tässä liikkeessä sen verran, että saa suoritettua vaihdot rauhassa. Ehkä se matka tekee sen? Vai saako sitten aikaan sen, että ei täpistele, mutta etenee? Tämä liike vaatii todella paljon työtä vielä. Kun vain tulisi vaikka joka päivä tehtyä jonkun vaihdon parikin kertaa.

Tänään, kun oli töistä vapaa, kävin tekemässä Lucalle haun pitkästä aikaa. Viimeksi sillä oli ongelmana se, että luovutti aika äkkiä, jos ei löytynyt. Tänään tämä tapahtui vain kerran, ja sekin oli vasta neljännen damin jälkeen. Ei tietysti tätäkään olisi saanut tapahtua (ite en tykkää), mutta kun lähetin vauhdista uudestaan, lähti, ja löysi, onneksi. Kerran teki lähetyksessä sen, että jäi syömään lunta, oliko sitten mun lähetys huono? Voi olla, en hoksannu sillä tavalla kattoa.

Vietiin yhteensä 6 damia alueelle, jonka keskellä meni isohko oja. Yksi dami vasemmalla lähellä, pienen puun alla. 1 dami oikealla lähellä ja toinen lähellä ojanreunaa. 3 damia ojan takana, joista keskimmäinen risukon keskellä, ja kaksi muuta kauempana reunoilla. Tein mokan, kun unohdin päästää Lucan aluksi pissalle, sehän kusaisi sitten heti kun pääsi metsään. Enpä sitten tuosta torunut, kun en huolehtinut että olisi saanut asioida ennen hommiin menoa. En kyllä tykkää, kun/jos kuseksii. Aluksi Luca juoksenteli höyryjä, mutta suhteellisen äkkiä löysi ekan. Ja tais olla vielä toinen kauimmaisista. Tämän jälkeen se alkoi sitten tehdä töitä hyvin. Tai no, olishan ollut vielä parannettavaa tehokkuudessa, mutta hyvin viime kertaan nähden. Nyt Luca teki töitä aika sitkeästi ja pysyi siellä metsässä. Oltiin tehty harhautuspolkuja, kun mun mielestä seuraa liikaa daminviejän jälkiä. Tänään veti jonkin verran vasen puoli ennen ojaa, koska sinne Luca palas aika monta kertaa vaikka dami oli löytynyt. Aika hyvin mun mielestä kattoi alueen, löysi sekä läheltä että kaukaa ja molemmin puolin. Viides löydetty dami oli oikealla lähellä oleva dami, ehkä oli jonkun kerran tallannut sitä, kun tuntui, että oli painunut lumeen. Se, mikä sinne jäi, oli se dami siellä keskellä risukkoa. Sitä en vaatinut tuomaan, koska muut oli jo ihan ok tulleet, ja oli jo se yksi tyhjänä tulo. Vein Lucan autoon, ja lähdin likkojen kanssa kävelemään metsään, jos vaikka Milla löytäisi damin. Kesti tosi kauan, ennen kuin dami löytyi, ja silloinkin mun avustuksella. Dami oli heitetty polulta sivuun, eikä ollut ihan polun vieressä. Mutta ehkä paikka tosiaan oli vaikea, Milla kun on yleensä ollut hyvä ja tehokas haussa, ja nyt ei löytänyt kovin äkkiä.

Seuraavalle kerralle muistettavaa, kun hakua treenataan: damit heitetään polulta vähän kauemmas, ei jätetä polun viereen. Ja vois taas käyttää niitä puiden oksiakin avuksi.

Vuoden ensimmäiset treenit

Yritän pitää sekä tätä ikäänkuin treenipäiväkirjana ja samalla sekä paperisena versiona, jos toiseen edes tulisi kirjoitettua. Pikkuvihkoa on helppo kuljettaa mukanakin, jos heti treenien jälkeen kirjoittaisi jotain ylös. Mutta katsotaan miten käy tämän kanssa.

Olin käymässä meillä kotona koirien kanssa, ja käytin tietysti hyväkseni hyvän pellon treenailuun. Sää oli kiva, vähän lunta, pieni pakkanen, tosin vähän alkoi jo hämärtää. Luca kävi aivan mahdottomasti kierroksilla, aivan ymmärrettävää sinänsä, kun ei pitkään aikaan olla tehty oikein mitään. Ja aika mielenkiintoista, kauheasta vauhdista ja kierroksista huolimatta se keskittyi aika hyvin tehtäviin. Asiat joissa nuo kierrokset ja kuumuminen näkyi, oli mm. maltti/kesto, damin kanssa paineltiin aluksi ohi kunnolla, ja lähetystilanteissa pienet varastamiset. Tärkeitä kaikki, ja tiedän, niihin pitäisi puuttua.

Aiheeksi olin ottanut tälle kertaa 1-markkeerauksen pellolta metsään ja samaan paikkaan linja + muutama pysäytys.

Pellolle mentäessä Luca juoksi ihan hulluna, päätin testata pillipysäytyksen. Pysähtyi, hyvä juttu. Mutta aloin vasta tämän jälkeen kaivella repusta palloa, ei kestoa sitten ollutkaan, vaan lähti tulemaan mun luo. Uusi pillitys, ei vaikutusta. Vein hihnalla Lucan alkuperäiseen pysäytyspaikkaan, kävelin repulle, kaivelin sitä, ja kävelin Lucan luo. Vapautus, mutta ei palloa. Annoin sen juoksennella vähän pellon reunassa, ja otin uuden pysäytyksen silloin, kun ei kiinnittänyt siihen niin huomiota, että mulla oli pilli suussa. Pysähtyi hyvin, pallo palkaksi.

Ekaksi tein siis pellolta ojan yli harvaan metsään 1-markkeerauksen. Ei ollut avustajaa mukana, joten jätin Lucan istumaan, ja kävin itse heittämässä ojan reunalta. Palasin koiran luo takaisin. Matka ei ollut pitkä, ei ollut kai oikein luottoa koiraan alun ja juoksentelujen jälkeen. Mutta ei ongelmia, Luca meni suoraan damille ja palasi takaisin. Tosi nopeasti. Uusi heitto, ja vähän kauempaa. Nytkin ok. Vielä uusi heitto ja lyhyehkö matka, ja nyt linjakäskyllä. Ei ongelmaa tässäkään. Heitin seuraavaksi neljä damia. Tiesin ottavani riskin, että vaihtaa, kun en näe mitä tekee ja mihin damit tippuu. Mutta luulen, ettei kyllä vaihtanut, koska takaisintulot tapahtui sen verran nopeasti. Ainakin jos vertaa siihen, miten kauan Milla olis arponut, minkä damin ottaa. Sehän olis varmaan nostellut kaikki.

Mentiin puoliväliin peltoa, ja siitä eteen-käsky. Hyvä muutoin, mutta karkas pari kertaa. Otin takaisin heti alkuunsa. Mulla on tapana tehdä niin, että ensin käsi, ja kun katsoo oikeaan suuntaan, sanon jooo, ja sitten eteen. Nyt lähti ne pari krt heti tuon joon jälkeen. Tein sitten niin, että käsi, joo ja käsi pois. Ja uudestaan, ja lähetys kun oli kunnolla. Toiselle damille jätin Lucan samaan kohtaan, selkä metsään päin. Itse kävelin vähän kauemmas, tästä taakselähetys. Ajattelin hyödyntää motivoitua linjaa ja tuttua paikkaa ja ties mitä tässä taakselähetyksessä, kun se on aika uusi asia. Eihän siinä tällä tavalla ollut ongelmaa (vaikka silloin aikaisemmin kyllä oli). Kolmannelle damille käveltiin vähän kauemmas yhdessä, ja eteen-lähetys. Pysäytys repulla, hyvä, ja siitä taakselähetyksenä. Hyvä. Nyt meni niin kuin toivoisin tämän menevän. Ja viimeisenä vielä ihan pellon toisesta reunasta suora linja. Muistin jopa repun kohdalla tai ennen sitä uuden eteenkäskyn, ettei alkaisi ennakoida pysähdystä siinä. Ja tämäkin hyvä.
+ hyvät pysähdykset
+ hyvä markkeeraus metsään
+ hyvät linjat
+ hyvät taakselähdöt
- vaatii toisen pillityksen, jotta istuisi (haluan Lucan istuvan, jotta vähän rauhoittuisi)
- ohijuoksut aluksi damin kanssa
- lyhyt kesto pysäytyksen istumisessa
- itsellä alussa tosi lyhyt pinna

Kuitenkin ihan onnistunut treeni ja koira oli taas ihan innoissaan kun vihdoin tehtiin jotain.