Möllitoko

Möllitoko on ohi, eikä niin hyvin tuloksin kuin odotin. Mutta tuosta kohta lisää.

Sunnuntaina käytiin kaverin seurana ottamassa paikalla oloa. Kaveri otti oman koiran kanssa paikalla makuuta, ja mä otin Millan kanssa paikalla istumista. Itse istuminen meni hyvin, mutta nyt tuo koira keksi mennä maahan toisen käskystä! Argh! Ei se oo ennen noin tehnyt. Kokeiltiin sitten niin, että kaveri sanoo vieressä maahan-käskyjä eri äänenpainoilla ja katottiin miten Milla reagoin. Menihän se välillä maahan, mutta toisen kerran kun otettiin, istui vain nätisti vieressä. Nyt tuosta tuli sitten sellainen, että sitä pitää jännittää kokeessa. Niin kuin ei tuossa istumisessa nyt olisi tarpeeksi jännitettävää. Mutta tuokin tulisi testattua möllitokossa. Otettiin taas hyppyäkin. Muutoin tosi hyvä, mutta jalat tais hipaista taas estettä. Mun mielestä kyse ei ole siitä, etteikö se pääsisi hyppäämään kunnolla sen esteen yli, se ei vain kerkiä, kun on kiirus kapulalle. Tiedä sitten mikä on oikea syy. Muuta en sitten Millan kanssa ottanutkaan.

Ronja sai kans pitkästä aikaa tehdä jotain. Kokeilin ottaa sen kanssa liikkeestä maahanmenoa. En ymmärrä, mikä on taas tullut, kun ei halua mennä maahan, edes sisällä. Välillä oli niin hieno ja nopea maahanmeno ja nyt jäädään istumaan. Luoksetulo meni hienosti ja samaten liikkeestä seisominen. Tai en nyt enää muista, hiippailiko tuossa seisomisessa perässä vai ei. Hyppy meni yllättävän hyvin, kun ottaa huomioon, etten oo sitä Ronjan kanssa ottanut pitkään aikaan. Ja kun ottaa huomioon etenkin sen, että Ronja on agility-koira, jolle kädellä näytetään hypyt. Ekalle tais olla niin, että piti kädellä näyttää, samalla pysäytin sen namin ja käden avulla esteen taakse seisomaan. Mutta tämän jälkeen hypyt meni hyvin. Tosin palkkasin seisomaan jäämisestä namilla.

Tuolta jatkettiin sitten matkaa mun kotiin. Siellä Rommi-koiran ja Lucan oleminen ja leikkiminen keskenään meni jo huomattavasti paremmin kuin edelliskerralla. Enää ei ollut sitä suunnatonta riehumista ja juoksemista edes takaisin, vaan maltettiin leikkiä jo ihan rauhassa, osan aikaa. En tiä olisko syynä ollut se, että Rommi tuli pihalle aluksi ja saivat siinä olla hetken. Ainut kurja juttu oli se, kun mentiin kaikkien koirien kanssa metsään, Rommi sai hepulikohtauksen tai jotain, ja se päästi päin Lucaa. Tuota pitää vielä noiden kahden kanssa vahtia... Ja Vieno-kissaakaan ei tarvinnut koko aikaa olla härnäämässä.

Niin, se möllitoko. Ihan alkuu, keli oli tosi kurja, lämmintä varmaan jotain pari astetta, ja lisäksi vielä satoi tosi kylmästi koko ajan. Kehässä oli lätäköitä ja muutenkin märkää. Toki paikalla oloihin ettiittiin kuivimmat kohdat, mutta oli silti kurja laittaa koira sinne. Kaikki suoritukset ym. tehtiin kokeenomaisesti. Eli koe alkoi paikalla istumisesta. Jee, harjoitus on tuottanut tulosta. Milla oli istunut koko ajan hienosti! Paikalla makuu on ollut paikalla pysymisen osalta aina varma, mutta se maahan meno tökkii. En ymmärrä, edelleen oli niin, että vasta toisella mun käskyllä meni maahan, vaikka kuinka yritin kiinnittää omaan äänensävyyn huomiota. Ja muutoin kun kotona on treenattu jotain, Milla on suurin piirtein ennakoinut tuon maahanmenon. Ja me oltiin tietysti eka suorittava koirakko, joten ei tullut nyt sitten testattua sitä, meneekö toisen käskystä maahan. Se jäi sitten oikeaan kokeeseen jännitettäväksi. Ja sitten se ryökäle keksi nousta toisten käskystä istumaan, tai muuten vain ennakoida ylösnousua. Tuota se on kyllä joskus tehnyt, että on ennakoinut istumaan nousun. Pitänee tuohonkin nyt kiinnittää sitten huomiota, kun tietäis miten. Kun en ole tähänkään asti pyytänyt sitä maasta istumaan, vaan oon palkannut maahan...

Seuraamiseta olen tosi tyytyväinen. Koko talvi ollaan hinkattu pientä pätkää, käännöksien kanssa tai ilman, ja namilla haettu oikeaa paikkaa ja suoruutta. Nyt sekin oli tuottanut jo tulosta! Jee! Ainoastaan juoksu-osuudessa oli väljyyttä. Ja mun itte pitää muistaa ottaa sivuaskeleet suoraan, kun nyt menin vähän vinosti.

Idioottiringistä en tiä mitä siinä tapahtui, pisteistä päätellen ei mennyt oikein hyvin. Itte en siitä muista muuta kuin sen, että varmistin istumisen kattomalla istuuko se vai ei ja maahan menon kohdalla jouduin muistaakseni antaa kaksi käskyä. No, olihan tuossa näköjään noita pistevähennyssyitä.

Luoksetulon pysähdyksiin oon tyytyväinen, muutoin en. Taas maahanmenossa alussa kaksi käskyä. Vauhti oli tosi hidas, se on hidastunu aivan kamalasti, vaikka en ole pitkään aikaan sitä ottanutkaan. Mutta en oikein montaa kertaa uskaltaisi ottaa suoriakaan, koska sitten tulee taas sitä vauhtia, eikä ehditä reagoida käskyihin/merkkeihin. Lopussa tapahtui jotain, joko tuli hyviä hajuja tai sitten meidän yläpuolelta lentänyt lokki häiritsi. Oli kuulemma sitä lokkia ainakin kattellu. Tulihan se sieltä sitten vihdoin sivulle...

Ruutu meni päin honkia, ihan täydellisesti. Kehän reunassa oli autojen lämmitystolppia ja kehänauhan päällä oli jotain isohkoja puukalikoita. Merkkinä oli sellainen jalkapalloiluun liittyvä pieni juttu, joita ei ittellä ole. No, ilmeisesti Milla näki merkin, vaikka meinasin ettei näe, kun oli niin pieni. Mutta sitten ei muka nähnt sitä ruutua ollenkaan, vaan juoksi sinne lämmitystolpille ja puukalikan luo. Milla näytti ihan siltä, että mikä ruutu, en oo ikinä kuullutkaan. Otin varmaan pari kertaa uusiksi, mutta ei. Menin sitten lähemmäs ruutua, ja käskin sen sinne. Menihän se, mutta paikka ruudussa oli tosi sivus. Tuo jäi sitten tuohon. Pitänee käydä hakemassa ittelle tuollaisia juttuja merkeiksi ja käydä tuolla samaisessa paikassa joku kerta ottamassa se ruutu. Harmi, kun tuo on muutenkin takunnut ja viimeksi sain sen onnistumaan.

Ohjatussa noudossakin oli jotain outoa. Milla meni merkille hyvin, pysähtyi ja mielestäni annoin ihan selkeät käskyt, mutta 100% varma en tiettykään voi olla. Merkiltä Milla lähti hakemaan keskimmäistä, kun piti hakea vasen. Huusin ei ja Milla meni ihan keskimmäisen kapulan luo. Pysähtyi siihen, eikä ihme kyllä ottanut kapulaa. Käskytin tuossa uudestaan vasen, mutta lähti merkille. Pysäytin sitten siihen, ja siiten sitten uusiksi vasen. Ei mitään ongelmaa. En tiä olisko tuo sitten sitä, kun on nyt viime aikoina paljon vain otettu tokoa, ja kun tuo kersakin väsyttää sitä koko ajan, kun on hereillä.

Hyppynouto meni muutoin hyvin, mutta mietti kapulan kohdalla ottaako vai ei. Tämä oli ihan uus juttu, yleensä ottaa heti kapulat. Mutta jalat ei hipaissut estettä.

Tunnarissa tapahtui kans jotain ihmeellistä. Pysyi hyvin paikoillaan kattomassa mun käännöksen ajan, lähti ihan mukavasti kapuloille. Harhautui jostain kumman syystä kapuloista oikealle, lieneekö siellä ollut mätsärin jäljiltä namin hajuja. Meni kapuloille ja haistoi kahta kapulaa. Se näytti siltä, että olis törmännyt omaan kapulaan, ja otti sen sitten. Oikea kapula oli, mutta pureskelua oli. Sitä oli itse asiassa kyllä paljon vähemmän kuin aikaisemmin. Mutta sivulla ollessaan tiputti sen maahan, noukki ylös ja sitten vasta tuli käsky irti.

Kauko-ohjaukset, tämä on vähän kaksijakoinen juttu. Itse liikkeet meni tekniikan osalta hyvin, ei edennyt yhtään! Mutta maahanmeno alussa, taas kaksi käskyä. Ja ensimmäinen liike oli seiso, niin Milla muistaakseni istui, kun tyhmää kyllä, oon tuota vain hinkannut. Ja hyvin tiedän, että voi tulla noinkin. Tuosta loput vaihdot menikin hyvin. Mutta sitten kun lähdin palaamaan koiran luo, se ennakoi istumisen varmaan kolme kertaa. Ja joka kerta laitoin sen takas maahan. Viimeinen kerta oli ihan vieressä. Me saatiin tuohon maahanmenoon vinkiksi, että pitäis palkata siitä joka kerta. Pitänee kokeilla. Jotain tuohon on pakko keksiä, jos niitä tuloksia haluan.

Eli tuossa oli hyvää ja huonoa, enimmäkseen huonoa ja paljon lisää yksityiskohtien hinkkaamista ja treenaamista. Kukaan meistä kolmesta osallistujasta ei saanut tulosta, palkinnot silti saatiin. Ja olikin erilaiset palkinnot kuin missään aikaisemmin. Eli ekaksi tullut sai ohjatun noudon kapulat ja kaksi muuta tunnarikapuloita. Aika hyvät palkinnot.

Tänään onkin Millalla sitten lepopäivä, mikäli Luca antaa sen levätä. Kun vaikuttais vähän siltä, että Luca on koko sen ajan mitä on hereillä, Millan kimpus.

Lucalla on tänään ollut jännittävä päivä, se kävi eläinlääkärillä rokotuksilla. Mutta tosi reippaasti tuli sisälle. Vähän piti olla harjasta selässä ja niskassa, kun oli toinen koira sisällä joka haukkui. Aika reippaasti meni kattomaan yhtä miestä siellä sisällä ja itse tutkimushuoneeseen meni iloisesti. Eikä edes huomannut koko pistosta, kun oli namia nenän edessä. Eikä lopuksi edes olisi malttanut lähteä pois. Toivon mukaan Lucalle jäi positiivinen kuva eläinlääkärikäynnistä.

Taas olis hieno aurinkoinen ilma mennä ottamaan pihaan, sen mitä siihen mahtuu, jotain tokojuttua tai vaihteeksi vaikka damijuttuja. Mutta nyt mulla ittellä jostain syystä on taas intoa tuohon tokoon. En tiä miksi, kun se ruutu ja ohjattu nouto meni nollille aika reippaasti. Mutta en mee, täytyy antaa Millan levätä. Lucan kanssa voisin mennä harjoittelemaan hihnakävelyä.